https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Työuupumus on kasvanut - työhyvinvointi kaipaa tukea myös teollisuudessa

Työuupumus on kasvanut lievästi viime vuonna kesästä loppuvuoteen, ja samaan aikaan työhyvinvointi on vastaavasti heikentynyt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tekijät muistuttavat, että työhyvinvoinnin tukemisella voidaan vaalia myönteistä mielenterveyttä erityisesti vaativina poikkeusaikoina.

työhyvinvointi

Viime vuosi oli koronapandemian toinen ja tämä näkyy työuupumusoireiden lievässä kasvussa. Erikseen tarkasteltuna työuupumuksen neljästä ydinoireesta kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät, mikä kertoo kielteisemmiksi muuttuneista työasenteista ja kognitiivisesta kuormituksesta. 

Työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla. Nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, työntekijöiden palautumisen tarve ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja nuoret aikuiset voivat edelleen töissä huonommin kuin heitä vanhemmat ihmiset. 

– Kun työpäivän jälkeen kokee sellaista väsymystä, ettei oikein jaksa muuta, ennakoi se työuupumusriskin kasvua ja siksi palautumiseen on nyt kiinnitettävä lisää huomiota, toteaa erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi. 

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu poikkeusaikoina 

Vastaajien työhyvinvointi heikentyi kokonaisuutena. Viimeisen puolen vuoden aikana työn imu ja työkyky ovat laskeneet. Koronaa edeltävästä ajasta seuratuilla suomalaisilla puolestaan työtyötyytyväisyys ja työkyky ovat laskeneet. Työssä tylsistyminen säilyi jokseenkin ennallaan. Työn imulla on työnantajillekin tärkeä merkitys. 

– Korona-aikana työn imu ennustaa vähäisempiä eroaikeita nykyisestä työstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään. Merkillepantavaa on myös, että työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat toinen toistaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa. 

Edellä kuvatut muutokset ovat peräisin Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen vastaajajoukolta, jonka seuraaminen aloitettiin kesäkuussa 2021. Vastaajajoukko vastasi kysymyksiin kesäkuussa ja joulukuussa 2021. Vastaajat ovat työssäkäyviä 18-65 -vuotiaita suomalaisia, ja heistä molemmilla kerroilla vastanneita on 875. 

Tulokset ovat samansuuntaisia myös seurantatutkimuksen vastaajilla, joita on seurattu jo koronapandemiaa edeltävältä ajalta asti. Työhyvinvoinnin vahvistamiseen on tutkijan mukaan nyt erityistä tarvetta, kun Ukrainan sota vaikuttaa mielialoihin pandemiasta toipuvilla työpaikoilla.  

– On tärkeää huomata, että laadukkaat työolot, ihmislähtöinen johtaminen ja työn imu ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voikin vaalia mielenterveyttämme myös poikkeusaikoina, toteaa Jari Hakanen.   

Hybridityössä on havaittu etuja 

Läsnä-, hybridi ja etätyötä tekevien työhyvinvointikokemukset poikkesivat jossain määrin toisistaan. Osin työpaikalla, osin etänä tehdyssä hybridityössä koettiin eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä. Myös krooninen työväsymys väheni hybridityössä.  

– Työn imu on laskenut sekä läsnä- että etätyössä ja työuupumusoireet lisääntyneet läsnätyössä. Työhyvinvoinnissa ei esiintynyt myönteisiä muutoksia lukuun ottamatta sitä, että hybridityötä tekevien krooninen työväsymys väheni hieman, toteaa Jaana-Piia Mäkiniemi. 

– Työmuodosta riippumatta on tärkeää panostaa siihen, että työssä on riittävästi yhteisöllisyyttä, välittämistä ja mahdollisuuksia ja voimavaroja myös tuunata omaa työtään hyvinvointia ylläpitäväksi poikkeusaikoina.  

Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tulokset hankkeen verkkosivulla  

Uusimmat artikkelit

13.6.2024 | Alan Uutiset

Vanhoista renkaista uusia autonosia – Nesteen, Borealiksen ja Covestron yhteishanke

Käytetyt auton renkaat nesteytetään kemiallisen kierrätyksen avulla ja jalostetaan peruskemikaaleiksi sekä edelleen erittäin puhtaiksi polykarbonaateiksi. Polykarbonaatteja voidaan käyttää erilaisissa autoteollisuuden käyttökohteissa ajovalojen osista jäähdyttimien säleikköihin.

Outokumpu laajentaa robotiikan käyttöä turvallisuustyössä

Ensimmäinen ANYmal-robotti "Jokkeri" aloitti työnsä Torniossa. Yhtiö arvioi, että tarkastustehtävien siirtäminen robotille voi auttaa vähentämään työntekijöiden altistumisaikaa vaarallisille aineille yli 80 prosenttia ja vaarallisia huoltokorjauksia 20 prosenttia.

Nesteen Porvoon jalostamon suurseisokki saatiin onnistuneesti päätökseen

Suurseisokin ajan Porvoon jalostamo oli yksi Suomen suurimmista. Vuoden 2024 suurseisokin kokonaisinvestointi oli noin 390 miljoonaa euroa.

Valio investoi Lapinlahden tehtaaseen yli 60 miljoonaa euroa

Investointi käsittää juustonvalmistustilojen laajennuksen ja laitteiden uusimisen. Investoinnin tarkoituksena on korvata nykyinen, teknisen käyttöikänsä päässä oleva valmistuslaitteisto.

Schneider Electric testaa Helenin sähköverkossa haitallisen SF6-kaasun korvaamista uudella teknologialla

Merkittävä osa sähköverkkoon asennetuista keskijännitekojeistoista sisältää SF6-kaasua. Schneider Electric on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa RM AirSeT -kojeiston avulla.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.