https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesoselle tunnustuspalkinto työturvallisuuden edistämistyöstä

UPM:n yksiköiden turvallisuuskulttuurissa on tapahtunut iso muutos lyhyessä ajassa. Kolmessa vuodessa tapaturmataajuus, eli poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, laski huimat 70 prosenttia, 15,2:sta 4,4:ään. Ryhtiliikkeen jälkeen UPM:ssä on korotettu rimaa entisestään. Ryhtiliikkeen tavoite oli laskea tapaturmataajuus alle viiden, nyt yhtiön tähtäimessä on alle kolme.

jussipesonenupm

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.

Vuonna 2012 UPM:n työturvallisuustulokset olivat selkeästi alan keskiarvoa heikommat. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen käynnisti UPM :ssä kolmivuotisen, konserninlaajuisen Työturvallisuuden ryhtiliike -ohjelman.

─ Johdon aito ja näkyvä sitoutuminen on ehdoton edellytys menestyksekkäälle turvallisuustyölle. Jussi Pesonen osoitti johtajuutta, loi ryhtiliikkeen ja antoi sille kasvot. Hän on toiminut uraa uurtavasti, pitkäjänteisesti ja tuloksekkaasti työturvallisuuden edistäjänä, kertoo palkinnon perusteista Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Europen Kirkniemen tehtaalta.

Kun Pesonen vuonna 2011 kertoi yhtiön johtajille työturvallisuuden ryhtiliikkeen tavoitteista, hän päätti viestinsä näin: ”Olen sitoutunut tähän. Jokaisen UPM:n johtoon kuuluvan tulee ilmaista oma sitoumuksensa. Turvallisuus alkaa meistä.”

Turvallisuusjohtamiseen tuli selkeä muutos laajemminkin, mutta näkyvä johtaminen tarkoitti esimerkiksi, että jokainen johdon jäsen alkoi tehdä turvallisuuskierroksia aina käydessään jossain yksikössä. Pesonen otti tavaksi myös soittaa itse vakavan tapaturman satuttua kyseisen yksikön esimiehelle. Täysiin turvallisuusvarusteisiin puetut pahvihahmot, Pesonen ja muut liiketoimintajohtajat, varmistivat osaltaan ryhtiliikkeen näkymisen kaikissa yksiköissä.

– Olin omakohtaisesti kokenut, että johdon sitoutumisella ja työturvallisuusasioiden aktiivisella johtamisella on valtavan suuri merkitys. Oivalsin tämän johtaessani Shottonin tehdasta Walesissa. Siellä tulokset olivat erinomaisia ja asioita johdettiin aktiivisemmin kuin Suomessa. Uskon, että onnistuimme, koska Työturvallisuuden ryhtiliike ei ollut vain viestintäkampanja vaan hyvin suunniteltua muutosjohtamista. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite lähti toteutumaan, kun mukaan innostettiin paitsi johto myös koko henkilöstö, Jussi Pesonen kertoo.

Jorma Saari -tunnustuspalkinto luovutetaan Jussi Pesoselle 10.5.  Helsingissä pidettävässä Nolla tapaturmaa -foorumin seminaarissa ”Turvallisuus ja työn uudet muodot”, jossa Pesonen pitää itse esityksen ”UPM Työturvallisuuden ryhtiliike: selkeät tavoitteet ja aktiivista johtamista”.

Lisätietoa seminaarista ja ilmoittautuminen: www.nollis.fi/seminaari

 

Jorma Saari -tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2008. Sen myöntää Nolla tapaturmaa –foorumin ohjausryhmä työturvallisuuden edistämiseksi tehdystä pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta
työstä. Saaja voi olla organisaatio, yksittäinen työpaikka tai yksityishenkilö. Tunnustuspalkinto jaetaan nyt neljättä kertaa. Nolla tapaturmaa –foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Foorumi on toiminut vuodesta 2003. Siinä on tällä hetkellä 343 jäsentyöpaikkaa, Foorumin toimintaa koordinoi Työterveyslaitos .

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.