https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uudet energiatehokkuussopimukset astuivat voimaan

Uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2017–2025 käynnistyivät vuoden vaihteessa. Sopimusten tavoitteena on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Vapaaehtoisiin sopimuksiin odotetaan liittyvän useita satoja yrityksiä ja kuntia, jotka asettavat omalle energiankäytölleen tehostamistavoitteen vuodelle 2025. Uusiin sopimuksiin on liittynyt 200 yritystä ja 21 kunta-alan toimijaa. Kaikkiaan sopimusten odotetaan kattavan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Sopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Ne ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yritys ja kunta liittyisi mukaan jo sopimuskauden alkumetreillä ja aloittaisi heti aktiivisen energiankäytön tehostamisen. Vain näin toimimalla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset tiukat energiankäytön tehostamistavoitteet on mahdollista saavuttaa, sanoo neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat suomalainen erikoisuus edistää energiatehokkuutta. Aiemmat sopimuskaudet ovat osoittaneet, että vapaaehtoisuus toimii Suomessa. Yritykset ja kunnat todella sitoutuvat asettamiinsa tavoitteisiin, Puhakka toteaa.

Tämän vuoden lopussa päättyvä, vuonna 2008 alkanut, sopimuskausi tuotti vuonna 2015 yli 14 terawattitunnin vuosittaisen energiansäästön. Määrä vastaa yli 710 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankulutusta.

Sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja vauhditetaan valtion tuella. Tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain sellaisille investoinneille, jotka eivät muuten toteutuisi. Vuosina 2008–2016 investointitukea on myönnetty yhteensä 82,4 miljoonaa euroa 876 hankkeelle. Samaan aikaan yritykset ja kunnat ovat itse investoineet energiatehokkuuteen yli miljardi euroa.

Sopimuksiin on sitoutunut laaja joukko toimialoja

Uuteen sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Uusimmat artikkelit

19.12.2024 | Alan Uutiset

VR FleetCare sai ison tilauksen raskaskuljetusvaunuista Norjan ja Ruotsin Puolustusvoimille

Arktinen osaaminen on sarjavalmistukseen soveltuvien vaunujen suunnittelun lähtökohtana. Pohjoismaisen huoltovarmuuden kannalta hanke on merkittävä; se mahdollistaa raskaiden puolustusmateriaalien kuljetukset rautateitse.

18.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Oppisopimuksella ammattiin - Ovako Imatran ensimmäinen oppisopimusryhmä valmistui

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa oppiessaan uutta. Vasta valmistuneiden, metallien jalostuksen ammattilaisten Henri Luostarisen ja Marjo Saarelaisen mielestään teollisuusala ja oppisopimusmuotoinen opiskelu sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita tekniikasta ja käsillä tekemisestä. 

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.