https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uudet energiatehokkuussopimukset astuivat voimaan

Uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2017–2025 käynnistyivät vuoden vaihteessa. Sopimusten tavoitteena on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Vapaaehtoisiin sopimuksiin odotetaan liittyvän useita satoja yrityksiä ja kuntia, jotka asettavat omalle energiankäytölleen tehostamistavoitteen vuodelle 2025. Uusiin sopimuksiin on liittynyt 200 yritystä ja 21 kunta-alan toimijaa. Kaikkiaan sopimusten odotetaan kattavan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Sopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Ne ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yritys ja kunta liittyisi mukaan jo sopimuskauden alkumetreillä ja aloittaisi heti aktiivisen energiankäytön tehostamisen. Vain näin toimimalla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset tiukat energiankäytön tehostamistavoitteet on mahdollista saavuttaa, sanoo neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat suomalainen erikoisuus edistää energiatehokkuutta. Aiemmat sopimuskaudet ovat osoittaneet, että vapaaehtoisuus toimii Suomessa. Yritykset ja kunnat todella sitoutuvat asettamiinsa tavoitteisiin, Puhakka toteaa.

Tämän vuoden lopussa päättyvä, vuonna 2008 alkanut, sopimuskausi tuotti vuonna 2015 yli 14 terawattitunnin vuosittaisen energiansäästön. Määrä vastaa yli 710 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankulutusta.

Sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja vauhditetaan valtion tuella. Tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain sellaisille investoinneille, jotka eivät muuten toteutuisi. Vuosina 2008–2016 investointitukea on myönnetty yhteensä 82,4 miljoonaa euroa 876 hankkeelle. Samaan aikaan yritykset ja kunnat ovat itse investoineet energiatehokkuuteen yli miljardi euroa.

Sopimuksiin on sitoutunut laaja joukko toimialoja

Uuteen sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Uusimmat artikkelit

7.5.2024 | Alan Uutiset

Fortum testaa vedyntuotantoa Loviisassa

Fortum rakentaa vedyntuotannon koelaitoksen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen lähellä sijaitsevalle Källan alueelle. Rakentaminen alkaa ensi kesänä ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2025.

Puolustusvoimat ostaa Instalta F-35-hävittäjien huolto- ja ylläpitopalveluita

Insta ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ovat sopineet Suomen F-35-hävittäjähankkeeseen liittyvästä kolmivuotisesta hankintakokonaisuudesta. Hankinnalla halutaan varmistetaan, että Suomessa on tarvittava osaaminen ja F-35-järjestelmän huoltokyky sekä huoltovarmuus vuosikymmeniksi eteenpäin.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.