https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uudet energiatehokkuussopimukset astuivat voimaan

Uudet energiatehokkuussopimukset vuosille 2017–2025 käynnistyivät vuoden vaihteessa. Sopimusten tavoitteena on edistää energiatehokkuutta teollisuudessa, energia- ja palvelualalla, kiinteistöalalla, kunta-alalla sekä öljylämmityskiinteistöissä.

Vapaaehtoisiin sopimuksiin odotetaan liittyvän useita satoja yrityksiä ja kuntia, jotka asettavat omalle energiankäytölleen tehostamistavoitteen vuodelle 2025. Uusiin sopimuksiin on liittynyt 200 yritystä ja 21 kunta-alan toimijaa. Kaikkiaan sopimusten odotetaan kattavan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Sopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Ne ovat valtion ja toimialojen valitsema keino täyttää EU:n Suomelle asettamat tiukat tavoitteet energian tehokkaammasta käytöstä. Sopimusten avulla saatavalla energiansäästöllä on tarkoitus kattaa yli puolet EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaisesta Suomea sitovasta energiansäästötavoitteesta kaudella 2014–2020.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yritys ja kunta liittyisi mukaan jo sopimuskauden alkumetreillä ja aloittaisi heti aktiivisen energiankäytön tehostamisen. Vain näin toimimalla EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset tiukat energiankäytön tehostamistavoitteet on mahdollista saavuttaa, sanoo neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset ovat suomalainen erikoisuus edistää energiatehokkuutta. Aiemmat sopimuskaudet ovat osoittaneet, että vapaaehtoisuus toimii Suomessa. Yritykset ja kunnat todella sitoutuvat asettamiinsa tavoitteisiin, Puhakka toteaa.

Tämän vuoden lopussa päättyvä, vuonna 2008 alkanut, sopimuskausi tuotti vuonna 2015 yli 14 terawattitunnin vuosittaisen energiansäästön. Määrä vastaa yli 710 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankulutusta.

Sopimuksessa mukana olevien energiatehokkuusinvestointeja vauhditetaan valtion tuella. Tukea voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain sellaisille investoinneille, jotka eivät muuten toteutuisi. Vuosina 2008–2016 investointitukea on myönnetty yhteensä 82,4 miljoonaa euroa 876 hankkeelle. Samaan aikaan yritykset ja kunnat ovat itse investoineet energiatehokkuuteen yli miljardi euroa.

Sopimuksiin on sitoutunut laaja joukko toimialoja

Uuteen sopimuskauteen 2017–2025 on sitoutunut laaja joukko toimialoja. Mukana ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Uusimmat artikkelit

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

8.5.2025 | Alan Uutiset

Teknologiateollisuus: “Vapautuksen päivä” käänsi hyvin alkaneen vuoden valtavaksi epävarmuudeksi

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo parani alkuvuonna vuodentakaiseen nähden ja tarjouspyyntökyselyn saldoluku nousi positiiviseksi ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen. Jäsenille tehty kysely kertoo kuitenkin suuresta epävarmuudesta. Donald Trumpin toimet ovat hidastaneet investointipäätöksiä. 

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.