Uusia passiiviratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistukseen

Uudenlaisia passiivisia hybridiratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistamiseen arktisista valumavesistä kehitetään Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä uudessa hankkeessa. Passiiviset hybridiratkaisut muodostuvat erilaisista puhdistusyksiköistä, esimerkiksi sammalaltaista, bioreaktoreista ja kosteikoista, jotka eivät vaadi energiaa.

oulu

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hankkeen (2018–2020) tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa sellaisia ulkopuolista energiaa vaatimattomia, eri puhdistusyksiköistä muodostuvia kokonaisuuksia, joilla voidaan poistaa arktisista vesistä typpeä ja raskasmetalleja tarpeen mukaan ympärivuotisesti. Näitä rakenteita on tarkoitus testata erityyppisissä pilottikohteissa: kaivosalueella, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa ja hulevesikohteessa.

Suunnittelua ja mitoitusta tehdään keräämällä ja yhdistämällä jo olemassa olevaa tietämystä ja kokemusta yksittäisistä passiivisista menetelmistä. Lisäksi hankkeessa testataan uutena puhdistusyksikkönä sieniyhteisön kykyä parantaa typen ja raskasmetallien pidättymistä passiivisissa rakenteissa, esimerkiksi pajujen ja kosteikkokasvien juuriston mikrobeita sekä lahottajasieniä adsorptiomateriaalina käytettävässä puuhakkeessa. Olemassa olevan tiedon ja hankkeessa toteutettavien pilottiratkaisujen seurannasta saatavan käyttökokemuksen pohjalta laaditaan työkalu tällaisten ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Pyhäsalmi Mine Oy, Pajupojat Oy, Vapo Clean Waters Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesi Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Uusimmat artikkelit

Neste, ReNew ELP ja Licella aloittavat yhteistyön jätemuovin hyödyntämiseksi raaka-aineena

Uusiutuvan dieselin valmistaja Neste, brittiläinen kemiallisen kierrätyksen yhtiö ReNew ELP ja australialainen teknologiakehittäjä Licella tutkivat yhteisessä kehitysprojektissa erilaisten jätemuovien käyttöpotentiaalia polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovien raaka-aineena.

Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu yksi Suomen suurimmista aurinkovoimaloista

Kouvolassa sijaitsevan Kauppakeskus Veturin katolle valmistuu elokuussa aurinkovoimala. Suomen suurimpiin lukeutuva aurinkovoimala  tuottaa sähköä kauppakeskuksessa sijaitsevalle K-Citymarketille. Veturin kauppakeskus tarvitsee kaukolämpöä lämmittämiseen vain kaikkein kovimmilla pakkasilla.

13.8.2018 | Alan Uutiset

Fortum myy käyttö- ja kunnossapitoliiketoimintansa Naantalissa Turku Energialle

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) keskittää Turun ja Naantalin voimalaitostensa käytön ja kunnossapidon yhdelle palveluntoimittajalle, Turku Energialle. Tällä hetkellä Turun laitoksilla toiminnasta vastaa Turku Energia ja Naantalin laitoksilla Fortum. TSE on Fortumin osaomisteinen yhtiö.

Vesivoimalan uusiminen hyödyttää vesistöä

Savon Voima Oyj on valinnut VEO:n huolehtimaan Vieremällä sijaitsevan Salahmin 1MW:n vesivoimalaitoksen koneistojen kokonaisuusinnasta. Uudistuksessa entiset pienemmät potkuriturpiinit korvataan yhdellä isommalla säädettävällä turpiinilla, jonka avulla vesistön virtaama pystytään pitämään tasaisempana ja voimalan hyötysuhdetta saadaan parannettua.

13.8.2018 | Tutkimus ja koulutus

Puettava teknologia ja lisätty todellisuus mahdollistavat uudet työtavat kunnossapidossa

Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön. Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi.

Posti ja Vaisala keräävät tekoälyllä tietoa teiden kunnosta

Suomen Posti ja Vaisala yhdistävät voimansa teiden ja katujen kuntoa mittaavan tekoälylaitteiston käyttöönotossa ja kaupallistamisessa. Vaisalan kehittämä RoadAI -järjestelmä antaa tiestön kunnosta ja liikenneoloista tosiaikaisen tilannekuvan Postin jakeluautojen kameroiden ja Vaisalan antureiden kautta. Pitkällä tähtäyksellä kimppa kehittää älyliikennettä Suomessa.