Uusia passiiviratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistukseen
Uudenlaisia passiivisia hybridiratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistamiseen arktisista valumavesistä kehitetään Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä uudessa hankkeessa. Passiiviset hybridiratkaisut muodostuvat erilaisista puhdistusyksiköistä, esimerkiksi sammalaltaista, bioreaktoreista ja kosteikoista, jotka eivät vaadi energiaa.
Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hankkeen (2018–2020) tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa sellaisia ulkopuolista energiaa vaatimattomia, eri puhdistusyksiköistä muodostuvia kokonaisuuksia, joilla voidaan poistaa arktisista vesistä typpeä ja raskasmetalleja tarpeen mukaan ympärivuotisesti. Näitä rakenteita on tarkoitus testata erityyppisissä pilottikohteissa: kaivosalueella, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa ja hulevesikohteessa.
Suunnittelua ja mitoitusta tehdään keräämällä ja yhdistämällä jo olemassa olevaa tietämystä ja kokemusta yksittäisistä passiivisista menetelmistä. Lisäksi hankkeessa testataan uutena puhdistusyksikkönä sieniyhteisön kykyä parantaa typen ja raskasmetallien pidättymistä passiivisissa rakenteissa, esimerkiksi pajujen ja kosteikkokasvien juuriston mikrobeita sekä lahottajasieniä adsorptiomateriaalina käytettävässä puuhakkeessa. Olemassa olevan tiedon ja hankkeessa toteutettavien pilottiratkaisujen seurannasta saatavan käyttökokemuksen pohjalta laaditaan työkalu tällaisten ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi.
Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Pyhäsalmi Mine Oy, Pajupojat Oy, Vapo Clean Waters Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesi Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.
