https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uusia passiiviratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistukseen

Uudenlaisia passiivisia hybridiratkaisuja typen ja raskasmetallien puhdistamiseen arktisista valumavesistä kehitetään Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä uudessa hankkeessa. Passiiviset hybridiratkaisut muodostuvat erilaisista puhdistusyksiköistä, esimerkiksi sammalaltaista, bioreaktoreista ja kosteikoista, jotka eivät vaadi energiaa.

oulu

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hankkeen (2018–2020) tavoitteena on suunnitella ja mitoittaa sellaisia ulkopuolista energiaa vaatimattomia, eri puhdistusyksiköistä muodostuvia kokonaisuuksia, joilla voidaan poistaa arktisista vesistä typpeä ja raskasmetalleja tarpeen mukaan ympärivuotisesti. Näitä rakenteita on tarkoitus testata erityyppisissä pilottikohteissa: kaivosalueella, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa ja hulevesikohteessa.

Suunnittelua ja mitoitusta tehdään keräämällä ja yhdistämällä jo olemassa olevaa tietämystä ja kokemusta yksittäisistä passiivisista menetelmistä. Lisäksi hankkeessa testataan uutena puhdistusyksikkönä sieniyhteisön kykyä parantaa typen ja raskasmetallien pidättymistä passiivisissa rakenteissa, esimerkiksi pajujen ja kosteikkokasvien juuriston mikrobeita sekä lahottajasieniä adsorptiomateriaalina käytettävässä puuhakkeessa. Olemassa olevan tiedon ja hankkeessa toteutettavien pilottiratkaisujen seurannasta saatavan käyttökokemuksen pohjalta laaditaan työkalu tällaisten ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Pyhäsalmi Mine Oy, Pajupojat Oy, Vapo Clean Waters Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesi Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto, Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.