Vaarattomasti säteilevä jäte ei kelpaa polttolaitoksille, kierrätykseen eikä oikein kaatopaikoillekaan

Kierrätys- ja jätehuoltoyhtiöt eivät ota vastaan jätettä, jossa on mitattavissa oleva määrä radioaktiivisuutta. Linjaus on yhtiöiden oma, eikä johdu esimerkiksi lainsäädännöstä, kirjoittaa porilainen sanomalehti Satakunnan Kansa.

amaz

Jätteenpolttolaitokset ja kierrätysmetallin käyttäjät eivät tunnu ottavan vastaan jätettä, jossa on vähänkin radioaktiivisuutta. Kaikki radioaktiivisuus ei kuitenkaan ole terveydelle merkityksellistä. Kun riski väestölle on riittävän vähäinen, jäte on niin sanottua säteilylain ja ydinenergialain alaisesta valvonnasta vapautettua radioaktiivista jätettä.

Tällainen jäte kuuluu normaaliin jätehuoltoketjuun. Jätteet voi siis laittaa kierrätykseen, kaatopaikalle tai polttoon tavanomaisen jätteen tapaan. Käytännössä näin ei ole, ja tilanne on johtamassa hankalaan umpikujaan.

Lähes 300 tonnia vuodessa, ja määrä kasvaa

Valvonnasta vapautettua jätettä syntyy ydinvoimaloiden lisäksi esimerkiksi terveydenhuollossa ja teollisuudessa.

– Vapautus perustuu jätteille tehtyyn lajitteluun, luokitteluun ja mittaamiseen. Vapautukseen menee vain hyvin heikosti säteilevää jätettä, korostaa erityisasantuntija Linda Kumpula työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta lehden artikkelissa.

Tällä hetkellä tällaista jätettä syntyy Suomessa lähes 300 tonnia vuodessa.

Tonnimäärä voi moninkertaistua, kun Olkiluoto 3, Posivan käytetyn ydinpolttoaineen käsittely- ja loppusijoituslaitokset ja Fennovoiman ydinvoimala käynnistyvät.

Poikkeusluvat päättyvät vuonna 2022

Haalarit, pahvit ja monet muut jätejakeet ovat orgaanista jätettä. Sen kaatopaikkasijoitus on ollut ilmastosyistä kielletty vuodesta 2016.

Voimaloista jätettä viedään kaatopaikoille edelleen, mutta poikkeusluvalla. Tämä mahdollisuus päättyy näillä näkymin parin vuoden kuluttua.

Vaihtoehtoja olisivat kierrätys ja polttaminen.

Jätteenpolttolaitokset eivät yleensä huoli energiapitoistakaan jätettä, jos siitä on mitattavissa radioaktiivisuutta. Metalliromultakin pysyy ovi suljettuna esimerkiksi kierrätysmetallia käsittelevissä tai käyttävissä yrityksissä.

Linjaus on yritysten oma, eikä sille ole perusteita esimerkiksi lainsäädännössä.

Polttolaitoksella nollatoleranssi

Syitä mittareissa piipittävän jätteen nollatoleranssille on monia. Yksi voi olla imagollinen. Jatkokäyttöön menevät kierrätysraaka-aineet eivät välttämättä kelpaa asiakkaalle.

Esimerkiksi Fortum ei ota Riihimäellä vastaan vähäistäkään radioaktiivisuutta sisältävää jätettä, sillä myös kuona ja tuhka halutaan jatkokäyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Mustasaaressa toimivaan kunnalliseen jätevoimalaan sen sijaan otetaan sairaalajätettä, jonka joukossa on radioaktiivista jätettä. Määrä on kuitenkin vähäinen.

Erittäin paljon kierrätysterästä käyttävän Outokummun mukaan radioaktiivinen materiaali ei kuulu terästuotantoon. Yhtiöllä on kierrätysmetallin toimittajille tiukat vaatimukset.

– Niihin sisältyy myös se, että kierrätysteräksen joukossa ei saa olla radioaktiivista materiaalia, yhtiöstä kerrotaan.

Esimerkiksi kierrätysyhtiö Kuusakoski ei ota vastaan metalliromua, jossa vastaanottopisteen säteilyportti havaitsee radioaktiivisuutta.

Pulma odottaa ratkaisua

Ministeriön mukaan kyse on pitkälti väärinkäsityksistä.

– Monet yritykset kokevat, että jäte on jotenkin vaarallista, Kumpula sanoo.

Tiedon puutteen piikkiin pulman laittaa myös ministeriön teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo.

– Tarvittaisiin lisää ymmärrystä siitä, mitä kaikkea esimerkiksi voimalaitoksissa tai terveydenhuollossa tehdään. Valvonnasta vapautettua jätettä voi syntyä joissakin olosuhteissa toimiston käsienpyyhkimispaperista lähtien.

Ministeriössä asiaa lähdettäisiinkin purkamaan koulutuksella.

Heikinheimo korostaa, että vastuukysymys on selvä: jätteen tuottaja vastaa siitä, että syntyvä jäte lähtee laillista reittiä.

– Jätehuoltoyrityksen ei tarvitse ottaa vastuuta siitä, onko jäte valvonnasta vapautettua tai ei.

https://www.satakunnankansa.fi/a/2fe12bd8-aaa5-484f-b834-b3a341b32440

Uusimmat artikkelit

20.9.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tarkastus- ja kunnossapitotoiminnan robotiikan kiihdytysohjelma RIMA käynnisti avoimen haun alan yrityksille

Euroopan komission Horisontti 2020 -ohjelman RIMA (Robotics for Inspection and Maintenance), on julkistanut ensimmäisen avoimen haun 8,1 miljoonan euron vapaalla omalla pääomarahoituksella pienille, keskisuurille ja hieman isommille yrityksille. RIMA eurooppalainen kiihdytysohjelma tarkastus- ja kunnossapitotoiminnan robotiikalle, 

Neste ja Niemi yhteistyöhön - muuttojen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät jopa 90 %

Muutto- ja logistiikka-alan yritys Niemi Palvelut ottaa käyttöönsä 100 prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetun Neste MY uusiutuva diesel -polttoaineen dieselautoissaan ja luopuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Uudistuksen myötä Niemen asiakkaiden muuttojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät jopa 90 prosenttia.

19.9.2019 | Alan Uutiset

Viafin Service Oyj käynnistää erikoiskunnossapitoliiketoiminnan

Viafin Service Oyj (”Viafin Service”) kertoo käynnistävänsä strategiansa mukaisesti uuden erikoiskunnossapitoliiketoiminnan ja, että yhtiön Etelä-Suomen tulosyksikön johtajana aloittaa Jani Toivonen. Toivonen siirtyy tehtävään Maintpartner Expert Services Oy:stä, jossa hän on toiminut Maintpartnerin Etelä-Suomen palvelupäällikkönä.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Kemissä raivataan jo uuden biotuotetehtaan pohjaa

Metsä Groupin Kemin tehdasalueella raivataan jo tonttia uudelle biotuotetehtaalle, joka sijoittuu nykyisen sellutehtaan viereen.

Dronejen käyttömahdollisuuksissa vain avaruus rajana

Dronet esittelivät monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksiaan laajassa kansainvälisessä Drone Tournament -kilpailussa. Tavoitteena oli lisäksi houkutella uusia toimijoita alalle ja kehittää innovaatioita. Business Finland oli mukana yhteistyössä.