Työryhmän mukaan tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida.

- Muovien käytön jatkuva kasvu maailmassa on saatava kestävälle pohjalle. Valtavat globaalit liiketoimintamahdollisuudet odottavatkin niitä yrityksiä, joilla on tarjota ratkaisuja muovien kehittyneille kierrätysratkaisuille tai öljypohjaisten muovien korvaamiselle kestävillä biopohjaisilla tuotteilla ja käyttökohteen mukaan myös biohajoavilla ratkaisuilla, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa.

Muoveilla on hyviä ominaisuuksia. Siksi muoveja käytetään paljon ja niillä on tärkeä merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia. Työryhmä nostaakin tiekartassa esiin ratkaisuja muovihaasteeseen vastaamiseksii.

Esimerkiksi muovien tunnistamista rakennuksissa halutaan parantaa, samoin muovijätteen lajittelua rakennustyömailla. Myös maatalous- ja puutarhamuovien osin vielä heikosti toimivaa kierrätystä tulee tehostaa ja korvata muoveja muun muassa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia biopohjaisia ja täysin biohajoavia katemateriaaleja.

Kerätyn muovijätteen jatkokäsittelyä ja -käyttöä on myös parannettava. Työryhmän mukaan tarvitaan lisää ja monipuolisempia, eri arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia tulisi arvioida. Yhteistyöryhmä arvioi, että Suomeen tarvittaisiin yksi tai kaksi täysimittaista muovijalostamoa lisää sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä.

Muovihaaste on Suomelle myös mahdollisuus

Muovihaaste on Suomelle samalla mahdollisuus. Maailmalla on esimerkiksi suuri tarve turvallisille, biopohjaisille, kierrätettäville ja myös täysin biohajoaville pakkauksille. Suomella on vahvaa biomateriaaliosaamista ja raaka-aineita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia muoveja korvaaviksi ratkaisuiksi. Yhteistyöryhmä katsoo, että näihin ratkaisuihin tulisi nyt panostaa isosti ja perustaa kansallinen ohjelmakokonaisuus ja New Plastics Finland -osaamisverkosto. Muoviosaamisen kehittäminen palvelee myös suomalaisten yritysten vientiä.

Tiekartan ehdotusten joukossa on toimia, joiden toteutus edellyttää pitkää aikaväliä ja lisäresursseja. Toimien käynnistymistä ja etenemistä on ympäristöministeriön mukaan tarkoitus arvioida vuoden 2019 keväällä.

Tiekartan laati ja luovutti ympäristöministeriön asettama laajapohjainen yhteistyöryhmä, jonka työtä on tukenut asiantuntijasihteeristö. Työssä oli mukana edustajia ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Lisäksi tiekartan valmisteluun osallistui verkkokeskustelussa ja työpajoissa suuri joukko sidosryhmiä ja kansalaisia.

Nina Garlo-Melkas