Ydinvoimalan kunnossapito hyötyi yhteisestä kehittämisestä
Henkilöstöä osallistava työprosessien mallintaminen soveltui hyvin ydinvoimalan kunnossapidon työn kehittämiseen. Menetelmä auttoi tunnistamaan kehittämistarpeita ja rakentamaan yhteistä ymmärrystä työn arjesta, mitkä ovat tärkeitä asioita työn sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmasta, selviää Työterveyslaitoksen (TTL) julkaisusta.
Työterveyslaitos selvitti, onko työprosessien mallintaminen toimiva tapa kehittää ydinvoimalan kunnossapidon työtä. Tutkimushankkeessa mallinnettiin kolme prosessia: vikatilanteiden ratkaiseminen, muutostöiden työsuunnittelu sekä raportointiprosessien kehittäminen.
Tulokset olivat TTL:n mukaan myönteiset. Työprosessien mallintaminen vahvisti henkilöstön yhteistä ymmärrystä työn arjesta ja sen kehittämiskohteista.
Ydinvoimaloiden toimintaan liittyy piirteitä, joiden vuoksi jaettu ymmärrys työn arjesta on erityisen tärkeää. Turvallisuuskriittisessä ympäristössä prosesseilta edellytetään selkeyttä ja toimintavarmuutta. Henkilöstön on hallittava uudet ja perinteiset teknologiat, sanoo TTL.
– Osallistavat menetelmät ovat keino muuttaa kulttuuria kehittävään suuntaan. Siitähän turvallisuudessa on paljon kysymys: avoimuudesta, yhdessä tekemisestä, haasteiden ratkomisesta, monimutkaisten asioiden selkiyttämisestä, sanoo tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Muutoksissa on tärkeää vahvistaa yhteistä ymmärrystä työprosesseista
Työprosessien mallintaminen on hyödyllistä, kun halutaan esimerkiksi vähentää häiriöitä, parantaa laatua ja sujuvuutta tai edistää yhteistyötä ja tiedonkulkua.
– Tutkimuksessa nousi esiin, että joihinkin prosesseihin oli liittynyt tavoitteiden epäselvyyttä, mikä oli vaivannut kunnossapidon insinöörejä. Ulkopuolisen ohjaajan vetämä konkreettinen toimintamalli auttoi nostamaan kehityskohteet esiin rakentavassa hengessä, sanoo vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitoksesta.
Varsinkin turvallisuuskriittisillä aloilla on tärkeää pitää huolta siitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys työprosesseista ja niiden vaikutuksista toisiinsa. Tarve korostuu muutostilanteissa: esimerkiksi organisaatiouudistuksissa tai jos käyttöön otetaan uusi tekninen laite.
Tutkimushankkeessa julkaistu opas antaa edellytykset mallintaa erilaisia työprosesseja.
– Yhteinen kehittäminen koetaan joskus työläänä ja aikaa vievänä. Haastaisin työpaikkojen johtoa pohtimaan, mahtuvatko osallistavat työtavat teidän työpaikkanne arkeen. Kun punnitaan mahdollisia hyötyjä, panostukset maksavat itsensä monin verroin takaisin, sanoo Anna-Maria Teperi.
****
Aiheesta tullaan julkaisemaan Promaint-lehden numerossa 2/2022 laajempi TTL:n asiantuntijoiden kirjoittama asiantuntija-artikkeli.
