Yritysturvallisuuden asiantuntijat pohtivat organisaatioturvallisuuden tärkeimpiä mittareita
Yritysturvallisuuden asiantuntijaryhmä kokoontui Helsingissä toukokuussa ratkomaan kysymyksiä yrityksen sisäisen turvallisuuden indikaattoreista ja mittareista. Tämänkertainen pohdinta kohdistui turvallisuusjohtamisen mittaamiseen, joka on merkittävä osa yrityksen kokonaisturvallisuuden hallintamallia.
Keskustelussa olivat mukana Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen, VTT:n turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Ilona Sutela, Suomen Pankin neuvonantaja Erkko Badermann, Helenin yritysturvallisuuspäällikkö Mats Fagerström sekä Inspectan turvallisuusasiantuntijat liiketoimintajohtaja Mikko Törmänen, liiketoimintapäällikkö Laura Lindholm ja tietoturvapalveluiden tuotepäällikkö Jyrki Lahnalahti. Lisäksi asiantuntijaryhmään kuuluvat johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskuksesta, Turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg Wärtsilästä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton yritysasiantuntija Mika Susi.
Asiantuntijatyöryhmän tavoitteena on luoda tilannekuvaa turvallisuusjohtamisen tilanteesta Suomessa ja kehittää avoin yritysturvallisuuden johtamisen viitekehys, josta olisi hyötyä koko suomalaiselle yritysmaailmalle ja yhteiskunnalle. Edellinen asiantuntijaryhmän tapaaminen maaliskuussa nosti esille suomalaisen yritysturvallisuuden ajankohtaisia haasteita, joista yhdeksi merkittäväksi haasteeksi nousi turvallisuuden kokonaisuuden hallinta.
Paul Lillrankin laatuajattelua lainaten ”mitä ei voi mitata, ei voi johtaa” pätee myös yrityksen kokonaisturvallisuuden johtamiseen. Yritysturvallisuuden oraakkeleilla oli siis edessään monitahoinen haaste siitä, mitkä ovat ne merkittävät mittarit tai indikaattorit, joilla voidaan määritellä yrityksen kokonaisturvallisuuden tasoa.
Johdon sitoutuminen on turvallisuuden perusedellytys
Keskustelu polveili perinteisistä kvantitatiivisista mittausmenetelmistä kohti ajatusta laadullisesta mittaamisesta. Missään mitattavassa asiassa tavoite ei voi olla määrä, vaan toimenpiteet, joita se on aiheuttanut. Turvallisuushavaintojen vasteajat, asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen, turvallisuusasenne- ja kulttuurimittaukset sekä muutokset niissä. Kaikessa tässä on oltava mukana johdon sitoutuminen. Asiantuntijaryhmä oli yhtä mieltä siitä, johdon sitoutuminen on indikaattori ja perusedellytys turvallisuuden johtamisessa.
Asiantuntijaryhmän kokoontuu seuraavan kerran elokuussa jatkamaan työtä yrityksen kokonaisturvallisuuden hallintamallin rakentamiseksi. Pohdintaa, ajatuksia ja asiantuntijoita yritysturvallisuuden alalta pääsee kuulemaan myös Sertifioinnin Tietopäivässä syyskuussa Helsingissä.
Lue lisää aiheesta Inspectan nettisivuilla ja osallistu keskusteluun Turvallisuusjohtajuus-blogissa: www.inspecta.fi