EcoOnline: Työnantajan velvollisuudet työperäisen syövän torjumiseksi

Euroopassa työperäisiä syöpätapauksia ilmenee noin 120 000 vuodessa ja ne johtavat noin 80 000 ennenaikaiseen kuolemaan. Työperäisen syövän torjuntaa koskeva lainsäädäntö on hiljattain uudistunut. Se aiheuttaa työnantajille uusia velvollisuuksia ja koskettaa nyt entistä useampia toimialoja ja työnantajia.

chemicals

Kaikista Suomessa todettavista syövistä alle 10 prosentin arvioidaan olevan työperäisiä. Keuhkosyövissä arvio on suurempi, noin 15 prosenttia.

Karsinogeeneillä tarkoitetaan aineita, materiaaleja ja muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erilaisia mahdollisesti syöpään johtavia solumuutoksia elimistössä. Eri karsinogeenit aiheuttavat erityyppisiä syöpiä eri elimissä. Hengitettävät partikkelit ja kuidut aiheuttavat lähinnä keuhkojen ja nenänielun syöpiä, mutta altistuminen ihon ja keuhkojen kautta elimistöön imeytyville aineille voi johtaa myös sisäelinten ja ihon syöpiin sekä leukemiaan.

Syöpävaarallisiksi luokiteltuja aineita voi esiintyä työpaikoilla niin kutsuttuina puhtaina aineina, kuten bentseeninä tai raskasmetalleja sisältävinä laboratorioreagensseina. Yleisemmin ne tulevat työpaikoille kuitenkin seoksissa, kuten bensiinissä, liuottimissa, torjunta-aineissa, liimoissa, maaleissa ja aivan tavanomaisilta vaikuttavissa kunnossapitokemikaaleissakin.

Esimerkkejä karsinogeenisistä aineista:

  • Bentseeni
  • Arseeni
  • Metalleja ja niiden yhdisteitä: kadmium, nikkeli, lyijy, kromi, lyijy
  • Formaldehydi
  • Vinyylikloridi, vinyylibromidi
  • Etyleenidikloridi, etyleenibromidi
  • 1,3-Butadieeni

Syöpävaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien lisäksi työssä voi esiintyä tai vapautua karsinogeenisiä tekijöitä ja materiaaleja. Niitä ei yleensä ole luokiteltu tai merkitty syöpävaarallisiksi ja ne saattavat siksi jäädä työpaikalla tunnistamatta.

Esimerkkejä karsinogeenisistä materiaaleista ja tekijöistä:

  • Asbesti
  • PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kuten antraseeni ja naftaleeni
  • Dieselpakokaasut
  • Käytetyt moottoriöljyt
  • Kvartsipöly eli kiteinen piidioksidipöly
  • Kovapuupöly eli lehtipuupöly
  • Hitsaushuurut
  • Happosumut esim. rikkihaposta
  • Säteily (mm. röntgen, UV, radon)
  • Tupakansavu
  • Jotkin virukset

Edellä mainituille karsinogeenisille materiaaleille ja päästöille altistutaan yleisimmin hengityksen kautta. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994 ja purkutöiden turvallisuusvaatimukset kiristyivät vielä 2010-luvulla. Koska aika altistumisesta syövän ilmenemiseen voi olla useita kymmeniä vuosia, asbestille altistuneet sairastuvat kuitenkin edelleen.

Kvartsikivestä rakennustyömailla ja muissa louhinta- ja kivitöissä irtoava kvartsipöly on asbestin jälkeen merkittävin ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Sille altistuu Suomessa vajaa 50 000 työntekijää.

Kvartsikivestä rakennustyömailla ja muissa louhinta- ja kivitöissä irtoava kvartsipöly on asbestin jälkeen merkittävin ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa.

PAH-yhdisteitä esiintyy luonnostaan raakaöljy- ja kivihiilipohjaisissa tuotteissa, mutta niitä myös muodostuu epätäydellisissä palamisprosesseissa ja on siksi esimerkiksi pakokaasuissa ja käytetyissä moottoriöljyissä.

Hitsaushuurut ja muun muassa teräksen polttoleikkauksessa vapautuvat huurut sisältävät karsinogeenisiä metallioksidihiukkasia, kuten kromi- ja nikkeliyhdisteitä.

Tupakansavu sisältää bentseenin ja PAH-yhdisteiden lisäksi myös raskasmetalleja ja formaldehydiä. Tupakointi lisää merkittävästi muun muassa asbestialtistuneiden keuhkosyöpäriskiä. Työnantajien pitää huolehtia, että työntekijät eivät altistu työpaikalla tupakansavulle ja työntekijöiden suojelusta tupakansavulta määrätäänkin erillisellä valtioneuvoston päätöksellä 1153/1999. Myös lyijytyötä ja ionisoivalle säteilylle altistumista koskevat erilliset asetukset ja määräykset.

Lainsäädännössä käytetään karsinogeenin sijaan käsitettä syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä. Syöpävaaran torjuntaa koskeva lainsäädäntö ei kata kaikkia mahdollisia karsinogeenejä, vaan vain keskeiset. Nimettyihin tekijöihin kuuluu edellä mainittuja aineita ja materiaaleja, mutta myös tietyille karsinogeeneille altistavat työmenetelmät katsotaan lainsäädännössä syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi.

 

Työnantajan velvollisuudet työperäisen syövän torjumiseksi

Työnantajan tulee muun muassa:

  1. Tunnistaa työpaikalla esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät ja perimää vaurioittavat kemikaalit ja pitää niistä luetteloa. Tarkemmat vaatimukset luetteloista ovat ASA-rekisterilaissa.
  2. Selvittää ja seurata työntekijöiden altistumista ja pitää luetteloa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville kemikaaleille altistuvista työntekijöistä. Työterveyshuolto voi auttaa altistumisen arvioinnissa.
  3. Arvioida tekijöihin liittyvät riskit ja päivittää riskinarviointi, jos kemikaalien tiedot tai olosuhteet muuttuvat.
  4. Vähentää tekijöiden käyttöä ja esiintymistä sekä niihin liittyviä riskejä ja altistumista ensisijaisesti korvaamalla ne kemikaaleilla, materiaaleilla tai työmenetelmillä, joihin ei liity syöpäsairauden vaaraa.
  5. Estää ja vähentää työntekijöiden altistumista erilaisilla keinoilla, jos korvaaminen ei ole mahdollista ja riskinarvioinnin perusteella on olemassa vaara työntekijän terveydelle.
  6. Ilmoittaa ASA-rekisteriin selvityksissä todetusti tai merkittävästi syöpävaarallisille tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille altistuneet työntekijät. Vuonna 2021 ilmoitetaan vuoden 2020 altistumistiedot.
  7. Perehdyttää ja ohjeistaa työntekijöitä, jotta nämä tuntevat työpaikalla esiintyvät vaarat ja osaavat suojautua niiltä sekä toimia vaaratilanteissa.
  8. Dokumentoida kirjallisesti riskinarvioinnit, niiden perustana olevat tiedot ja tiedot altistumisen ehkäisyyn käytetyistä torjuntakeinoista ja korvaamisharkinnasta sekä pyydettäessä näyttää kyseiset tiedot viranomaisille.
  9. Järjestää tarvittaessa työntekijöille säännölliset terveystarkastukset asetuksen 1485/2001 mukaisesti.

Torjuntakeinoista ensisijainen on kemikaalien tai menetelmien korvaaminen sellaisilla, joihin ei liity syöpäsairauden tai perimävaurioiden vaaraa. Kemikaalin vaihtamisen lisäksi kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi toisessa olomuodossa, kuten pölyävän jauheen sijaan pastana, hankittava tuote.

 

(Lähde: ecoonline.fi https://info.ecoonline.fi/blogi/tyoperaisen-syovan-torjunta )

Uusi laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (niin sanottu ASA-rekisteri) astui voimaan 1.9.2020. Lue lisää tästä  

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.