https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uudesta Koronaviruksesta (COVID-19) ei ole erityistä riskiä jätevesityöntekijöille

Tartuntatautiepidemiat voivat lisätä jätevesityöntekijöiden riskiä sairastua infektioihin, koska jäteveden ja -lietteen mikrobit saattavat kulkeutua kosketustartunnan tai hengitysteiden kautta työntekijään. Koronavirustartunnan saaminen jätevesistä ei ole kuitenkaan todennäköistä, eikä siitä ole näyttöä. 

person-washing-his-hand-545014

Nykytiedon mukaan koronavirustartunnat ovat tapahtuneet kosketustartuntana ihmisestä tai eläimestä tai pisaratartuntana sairastuneen ihmisen välittömässä läheisyydessä. Jäteveden kautta aiheutuneita COVID-19-tartuntoja ei ole havaittu.

Asianmukaisesta suojautumisesta ja hygieniasta pitää kuitenkin huolehtia. Näin voidaan tartunta ehkäistä, vaikka virusta sattuisi olemaan jätevesissä tai -lietteissä. Näillä toimenpiteillä voidaan torjua samanaikaisesti muidenkin biologisten tekijöiden aiheuttamaa sairastumisriskiä.

SUOJAUTUMINEN

Asianmukaista suojautumista on suojakäsineiden, työvaatetuksen, päähineen ja puhdistettavien kenkien käyttö. Kertakäyttökäsineitä käyttämällä varmistetaan, että tartuntaa ei saada käsien kautta.

Hengityksen- ja silmiensuojainta käytetään tilanteissa, joissa roiskuu tai muutoin muodostuu aerosolia ilmaan jätevesistä tai jätevesilietteistä. Hengityksensuojainta käytettäessä tärkeintä on, että suojain on tiiviisti kasvoilla ja siinä on biologisia tekijöitä suodattava P3-luokan hiukkassuodatin.

Hengityksensuojaimet voivat olla malliltaan esim. kertakäyttöisiä FFP3-luokan suojaimia. Jos käytössä on uudelleen käytettäviä suojaimia, ne täytyy puhdistaa käytön jälkeen joko vesipesulla tai desinfiointiaineella. Kertakäyttöiset suojavarusteet laitetaan poltettaviin sekajätteisiin käytön jälkeen.

HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA

Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen tarkoittaa käsien pesua työtehtävän jälkeen ja aina ennen ruokailua ja tupakointia tai muutoin koskettaessa suun alueelle. Suojakäsineet ja muut suojaimet eivät korvaa hyvää käsihygieniaa. Kädet on pestävä suojakäsineidenkin käytön jälkeen. Näkyvä lika on aina poistettava vesi- ja saippuapesulla. Sen jälkeen voi halutessaan tehostaa pesua vielä alkoholipitoisella käsihuuhteella.

TYÖVAATTEET JA SUOJAVARUSTEET

Työvaatteet ja suojavarusteet on jätettävä työvuoron jälkeen sosiaalitilojen likaiselle puolelle, peseydyttävä suihkussa ja vaihdettava siviilivaatteet päälle puhtaalla puolella. Likaiset työvaatteet on pestävä +60 Celsiusasteessa vähintään 30 minuutin pesuohjelmalla. Kengät on huuhdeltava liasta ja jätettävä kuivumaan. Samoin muut uudelleen käytettävät suojavarusteet on vähintään pyyhkäistävä puhtaaksi joko vedellä tai alkoholipitoisella desinfiointiaineella. Irtolian poistaminen ja varusteiden kuivaaminen puhdistuksen jälkeen heikentävät tehokkaasti kaikenlaisten biologisten tekijöiden elin- ja tartuntakykyä.

TERVEYDENHOITO

Terveydenhoito: Jos työntekijällä ilmenee ripulia, kuumetta tai hengityselinoireita, niin on otettava yhteyttä omaan työterveyshuoltoon tai terveydenhuollon päivystykseen.

Lisätietoa saatavilla yleisesti biologisista tekijöistä vesihuoltolaitosten työturvallisuusoppaan ”riskien tunnistus ja hallintakeinot” -sivuilla sekä uudesta koronaviruksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/wuhanin-koronavirus

Uutinen TTL:n sivuilla löytyy tästä linkistä

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.