Toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuus ovat nousseet entistä tärkeämmiksi tekijöiksi tuulivoimaloiden kasvun takaamisessa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Tämä on saanut yritysjohdon ja insinöörit etsimään aktiivisesti uusia keinoja tehokkuuden parantamiseksi. Monissa tuulivoimayrityksissä onkin nyt ymmärretty oikean voiteluöljyn ja säännöllisen öljyanalyysin merkitys toiminnan tehokkuudelle.

Ilmansuodatuksen vaikutus kaasuturbiinien kustannustehokkuuteen on alue, joka edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja tuotesuunnittelua. EPA/HEPA-suodatinjärjestelmien käyttäminen kaasuturbiinien ilmanotossa parantaa kiistatta hyötysuhdetta.

Vaikka Lahti Energia Oy:ssä on kunnossapitotiedon hallitsemiseksi tehty järjestelmällisesti töitä jo vuosikymmeniä, käytössä ollut toiminnanohjausympäristö oli hajanainen. Kunnossapitojärjestelmä toimi omana ”saarekkeenaan”, ja järjestelmäintegraatiot aiheuttivat pullonkauloja ja päällekkäistä työtä. Tunnuslukujen luominen hajautetusta järjestelmästä oli hankalaa.

Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoiden avautumisesta on pian kulunut 20 vuotta. Pohjoismaisiin markkinoihin on pääasiassa vaikuttanut Ruotsin ja Norjan sademäärä, sillä noin puolet Nordpool-alueen sähköstä syntyy vesivoimalla. Viime vuosien aikana sähkönsiirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan on vahvistettu, ja ajan myötä tämän suuren markkina-alueen ilmiöt alkavat näkyä myös Suomessa.

Satelliittipaikannuksella on monia sellaisia hyötyjä, joita teollisuudessa ei ole vielä opittu tuntemaan hyvin. Esimerkiksi huoltoauton tai koneen sijainti näkyy toimiston tietokoneella. Näin liikkuvaa henkilöstöä voidaan ohjata uuteen työkohteeseen sekä valvoa arvokkaimpien laitteiden liikkeitä ja sijaintia.

Heikkolaatuinen tai jopa väärä tekninen aineisto voi johtaa kustannusten aliarviointiin, projektien pitkittymiseen, epäyhtenäisiin turvallisuuskäytäntöihin ja siihen, ettei toiminta noudata laitokselle asetettyja määräyksiä. Globaalissa toimintaympäristössä yritysten on kaikilla toimialoilla uusiuduttava jatkuvasti, jotta tuotanto-omaisuudesta saadaan paras mahdollinen tuotto.

Kansainvälisen standardisointijärjestö ISO on laatinut asiakastyytyväisyyttä käsittelevän standardisarjan. Se muodostuu neljästä erillisestä standardista. Kolme näistä on vahvistettu kansallisiksi SFS-standardeiksi ja käännetty suomeksi ja lähiaikoina sama pyritään tekemään neljännellekin.