Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoiden avautumisesta on pian kulunut 20 vuotta. Pohjoismaisiin markkinoihin on pääasiassa vaikuttanut Ruotsin ja Norjan sademäärä, sillä noin puolet Nordpool-alueen sähköstä syntyy vesivoimalla. Viime vuosien aikana sähkönsiirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan on vahvistettu, ja ajan myötä tämän suuren markkina-alueen ilmiöt alkavat näkyä myös Suomessa.

Satelliittipaikannuksella on monia sellaisia hyötyjä, joita teollisuudessa ei ole vielä opittu tuntemaan hyvin. Esimerkiksi huoltoauton tai koneen sijainti näkyy toimiston tietokoneella. Näin liikkuvaa henkilöstöä voidaan ohjata uuteen työkohteeseen sekä valvoa arvokkaimpien laitteiden liikkeitä ja sijaintia.

Heikkolaatuinen tai jopa väärä tekninen aineisto voi johtaa kustannusten aliarviointiin, projektien pitkittymiseen, epäyhtenäisiin turvallisuuskäytäntöihin ja siihen, ettei toiminta noudata laitokselle asetettyja määräyksiä. Globaalissa toimintaympäristössä yritysten on kaikilla toimialoilla uusiuduttava jatkuvasti, jotta tuotanto-omaisuudesta saadaan paras mahdollinen tuotto.

Kansainvälisen standardisointijärjestö ISO on laatinut asiakastyytyväisyyttä käsittelevän standardisarjan. Se muodostuu neljästä erillisestä standardista. Kolme näistä on vahvistettu kansallisiksi SFS-standardeiksi ja käännetty suomeksi ja lähiaikoina sama pyritään tekemään neljännellekin.

Kun tuotantohenkilöstö suorittaa käyttämilleen koneille säännölliset huollot ja tarkistukset, orastavat viat voidaan havaita jo ennen niiden puhkeamista. Käyttäjäkunnossapito voidaan kytkeä myös osaksi yrityksen kunnossapito-ohjelmistoa, jolloin toimien toteutumista voidaan seurata ja edelleen tehostaa.

Käynnissäpidon tiedonhallinnan parantamisen hyötypotentiaali tuotantolaitokselle voi olla yli 1,5 % vuotuisesta liikevaihdosta. Merkittävä osa tiedosta on lähtöisin yrityksen ulkopuolelta toimittajilta ja alihankkijoilta, ja se on saatava tukemaan päivittäistä toimintaa ja projekteja. Yritysten väliseen verkostoon perustuva välityspalvelun operaattorimalli tuo täysin uuden tavan hallita tiedonvaihtoa ja tekemistä ulkoisten kumppanien kanssa.

Älkää ampuko viestintuojaa, vaikka viestintuoja olisikin hieman sotkeutunut viestin sisältöön!

Maailmalla eräät ajankohtaiset aiheet keräävät kuulijoita, mutta Suomessa samat asiat eivät tunnu olevan ajankohtaisia. Ihmettelen myös sitä, että näiden asioiden opetus on hajanaisesti organisoitu ja aiheiden kokonaisvaltainen opiskelu on lähes mahdotonta.