Suomessa on noin 68 000 tuotanto- ja varastorakennusta, jotka kuluttavat arviolta 28 % koko Suomen lämmönkulutuksesta. Tyypillisesti erilaisten tuotantotilojen sähkönkulutus eroaa suuresti toisistaan erilaisen käyttötarpeen takia. Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka itse tuotannon energiankulutus olisikin vähäistä, voi pelkkä teollisuuskiinteistön vaatimien olosuhteiden ylläpitäminen vaatia merkittävän määrän energiaa.

Yksinkertaistaen: kun ostat laitteen, hankit samalla sen kunnossapitotarpeen. Varavoimalaitoksen tapauksessa käyttöikä on vuosikymmeniä. Hankintaan sisältyy usein takuuajan (1–2 v.) huolto. Miten jatketaan sen jälkeen? Epäkuntoinen laitos saattaa päältä katsellen näyttää aivan samanlaiselta kuin toimiva.

Toiminnan tehostaminen ja kustannustehokkuus ovat nousseet entistä tärkeämmiksi tekijöiksi tuulivoimaloiden kasvun takaamisessa ja kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Tämä on saanut yritysjohdon ja insinöörit etsimään aktiivisesti uusia keinoja tehokkuuden parantamiseksi. Monissa tuulivoimayrityksissä onkin nyt ymmärretty oikean voiteluöljyn ja säännöllisen öljyanalyysin merkitys toiminnan tehokkuudelle.

Ilmansuodatuksen vaikutus kaasuturbiinien kustannustehokkuuteen on alue, joka edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja tuotesuunnittelua. EPA/HEPA-suodatinjärjestelmien käyttäminen kaasuturbiinien ilmanotossa parantaa kiistatta hyötysuhdetta.

Vaikka Lahti Energia Oy:ssä on kunnossapitotiedon hallitsemiseksi tehty järjestelmällisesti töitä jo vuosikymmeniä, käytössä ollut toiminnanohjausympäristö oli hajanainen. Kunnossapitojärjestelmä toimi omana ”saarekkeenaan”, ja järjestelmäintegraatiot aiheuttivat pullonkauloja ja päällekkäistä työtä. Tunnuslukujen luominen hajautetusta järjestelmästä oli hankalaa.

Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoiden avautumisesta on pian kulunut 20 vuotta. Pohjoismaisiin markkinoihin on pääasiassa vaikuttanut Ruotsin ja Norjan sademäärä, sillä noin puolet Nordpool-alueen sähköstä syntyy vesivoimalla. Viime vuosien aikana sähkönsiirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan on vahvistettu, ja ajan myötä tämän suuren markkina-alueen ilmiöt alkavat näkyä myös Suomessa.

Satelliittipaikannuksella on monia sellaisia hyötyjä, joita teollisuudessa ei ole vielä opittu tuntemaan hyvin. Esimerkiksi huoltoauton tai koneen sijainti näkyy toimiston tietokoneella. Näin liikkuvaa henkilöstöä voidaan ohjata uuteen työkohteeseen sekä valvoa arvokkaimpien laitteiden liikkeitä ja sijaintia.