Muovi- ja komposiittialan yritysten kasvunäkymät ovat Lounais-Suomessa hyvät – korona on jopa vauhdittanut alan yritysten kasvua ja tarjonnut uusia mahdollisuuksia. Loppuvuonna käynnistyy alan ammattitutkinto ja tulevana vuonna ammatillinen perustutkinto sekä todennäköisesti myös amk-tasoinen täsmätäydennyskoulutus. Lisäksi yritykset ovat viestimässä alasta kiinnostavasti valtakunnallisen MuoviLove-yhteisnäkyvyyden kautta, kertoo Muoviteollisuus ry lehdistötiedotteessa.

Uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden käyttö auttaa vähentämään pienhiukkasten lukumääräpäästöä niin työkone- kuin voimala- ja laivamoottoreissakin. Tämä käy ilmi Teemu Ovaskan uudesta energiatekniikan alan väitöstutkimuksesta, jonka tuloksia voivat hyödyntää erityisesti moottorivalmistajat, polttoaineiden tuottajat ja jalostajat sekä viranomaiset.

Oulun yliopisto ja Vaasan yliopisto rakentavat yhdessä uuden autonomisten ja kestävien järjestelmien maisteriohjelman. Samalla aloitetaan yhteistyö kandidaattiohjelmien opetuksessa.

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Ajoneuvojen polttomoottorien suorien hiukkaspäästöjen lisäksi myös tietyt pakokaasun sisältämät kaasumaiset yhdisteet voivat tiivistyä hiukkasiksi nukleaatioksi kutsutussa prosessissa. Tarkkaa mekanismia ja määrää nukleaatiolle ajoneuvojen pakokaasussa ei kuitenkaan vielä tunneta. Diplomi-insinööri Miska Olin tutki ilmiötä väitöskirjatyössään rikkihapon näkökulmasta tietokonesimulaatioiden, laboratoriokokeiden ja kenttämittausten avulla.

Kasvien biomassa tarjoaa uusiutuvan energian ja raaka-aineiden lähteen, jonka solutehtaiksi suunnitellut bakteerit voivat muuntaa esimerkiksi voitelu- ja polttoaineiksi. Bakteereille kelpaavat ravinnoksi myös jätemateriaalit, jolloin tuotteiden valmistus ei kilpaile ruoan tuotannon kanssa. Milla Salmela tutkii väitöskirjassaan ligniinin ja lignoselluloosan muuntamista arvotuotteiksi bakteerien avulla.