Suurlujuusteräksiin luokitellaan nykyään kuuluvaksi myötölujuudeltaan yli 500 MPa:n luokkaa olevat teräkset. Lisäksi myötölujuudeltaan yli 900 MPa:n teräksiä kutsutaan ultralujiksi. Terästehtaat valmistavat hitsattavia suurlujuusteräksiä, joiden hitsaus laadukkaissa konepajaolosuhteissa onnistuu hyvin. Näistä teräksistä valmistetaan mm. erilaisia liikkuvia koneita, kuten metsätraktoreita, nostureita, kaivosajoneuvoja, jne. Nämäkin rakenteet vioittuvat joskus, ja niitä joudutaan korjaushitsaamaan. Suurlujuusterästen korjaushitsaus on paljon vaativampaa työtä kuin rakenteen valmistaminen johtuen näiden terästen mikrorakenteesta. Väitöstutkimuksen avulla löydettiin tärkeää tietoa myös suurlujuusterästen korjaushitsaajien avuksi.

Hydrauliikkajärjestelmät ovat tärkeitä koneiden ja järjestelmien osia. Tiukentuneet ympäristömääräykset, jatkuvasti nouseva öljyn ja energian hinta sekä tarve entistä pienikokoisempiin koneisiin ja järjestelmiin vaativat entistä enemmän hydrauliikkajärjestelmiltä. Hydrauliikkajärjestelmien tulisi tehdä vähintään sama työ kuin ennenkin, mutta pienemmällä energiankulutuksella, pienemmällä öljytilavuudella, pidemmällä öljynvaihtovälillä ja alhaisemmalla melutasolla.

Kesällä päättynyt hydrauliikan komponenttipuhtauden kehitysprojekti – Hydrauliikan komponenttipuhtauden kehittämisellä globaalia kilpailukykyä verkostolle (KompuNW) – paljasti hyvin teollisuudessa käytössä olevien komponenttipesukoneiden ongelmia. Jokainen hydraulijärjestelmien rakentaja olettaa komponenttien olevan puhtaita. Yleisesti käytössä olevat pesumenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä tarjoa vastinetta tälle oletukselle. Artikkelissa kiinnitetään huomiota pesutekniikan keskeisimpiin seikkoihin, ja sen yhteydessä esitellään kahden alan merkittävän valmistajan ratkaisut.

Hydraulijärjestelmän modernisointi on yleinen ratkaisu jatkaa pitkään käytössä olleen koneen elinkaarta ja parantaa sen toimintaa. Paperikoneen nippihydrauliikka on hyvä kohde käsitellä säätöhydrauliikan toteutustapoja myös yleisellä tasolla, sillä esimerkit soveltuvat muihinkin laitteisiin. Tätä aihetta käsitellään kuluvan vuoden aikana moniosaisessa artikkelisarjassa. Edellisessä käsiteltiin venttiilisäädön dynamiikkaa. Nyt tutustumme tämän hetken laitetarjontaan.

Vuonna 2006 julkaistu PSK:n standardi 6702, Teollisuushydraulijärjestelmän suunnittelu ja hankinta, suunnittelun lähtökohdat, on saamassa täydennysosan Hydraulijärjestelmän turvallinen erottaminen. Siinä käsitellään suunnitteluvaiheen lisävaatimuksia, jotka varmistavat riittävän käyttöturvallisuuden. Laadittu uusi aineisto oli keväällä lausuntokierroksella, ja se viimeistellään kuluvan syksyn aikana. Seuraavassa esitellään laajennuksen sisältöä.

Järjestelmän modernisointi on mahdollisuus parantaa tuotannon ominaisuuksia, mutta siihen voi liittyä myös riskejä. Riskit saadaan minimoitua, kun käytetään toimintamalleja ja tarkastuslistoja modernisointiprosessin eri vaiheissa. Tärkeää on myös tekijän ja tilaajan välinen kommunikointi projektin aikana ja sen päättyessä. Tekijän tulisi ilmaista kirjallisesti, mitä on tehty ja onko järjestelmässä olennaisia puutteita.

Käyttöturvallisuus on noussut toiminnallisuutta ja luotettavuutta merkittävämpään asemaan teollisissa ratkaisuissa. Hydrauliikkaan perustuvissa toteutuksissa on aina korkeita painetasoja, joten vikaantumiset voivat aiheuttaa vaurioita lähellä oleviin koneisiin ja laitteisiin. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa riittävä henkilöturvallisuus. Oikein tehty toteutus parantaa myös toimintavarmuutta.