Suomalainen insinöörityöpalkinto 2018 myönnettiin TkT Kimmo Raumalle, DI Tero Järveläiselle, DI Matti Iskaniukselle, TkT Antti Tarkiaiselle ja TkT Risto Tiaiselle. TEKin ja TFiFin myöntämä 30 000 euron palkinto tuli älykkäiden sähköisten voimansiirtojärjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta lappeenrantalaisessa Visedo Oy:ssä.

Rakennusautomaatiourakointi on ollut viime vuosina yksi nopeimmin kasvavista talotekniikan osa-alueista. Yksi tämän kasvun tärkeimmistä tekijöistä on rakennusten kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset, joiden seurauksena LVI-tekniikkaa jatkuvasti monipuolistetaan. Tällaisten järjestelmien hallinnointiin rakennusautomaatiojärjestelmä on oiva työkalu.

Parkerin hitsaamaton putkistoratkaisu (Complete Piping Solutions) perustuu hyväksi havaittuun F37 -tekniikkaan: erittäin vahvat, valssaamalla kartioidut putken päät liittävät putket varmasti ja tiiviisti toisiinsa. Putkiin ei synny murtumia ja näin putkiston käyttöikä pitenee. Parflange® -tekniikkaa käytettäessä ei tarvita rasvanpoistoaineita tai korroosionestoaineita, eikä putkea tarvitse puhdistaa jälkikäteen.

Suomi on 15. sijalla tuotantoaan eniten automatisoineiden maiden joukossa maailmassa. Robottiasiantuntijan mukaan osasyy piilee Suomen koulujärjestelmässä, eikä maan esiinmarssi suinkaan ole pysähtynyt. Muista Pohjoismaista Ruotsi on sijalla 5 ja Tanska sijalla 6.

Vaisala on tuonut markkinoille uuden sarjan vaihdettavia mittapäitä kosteuden mittaamiseen haastavissa olosuhteissa. Uusia mittapäitä voi käyttää niin itsenäisinä digitaalisina lähettiminä kuin yhdistettynä Vaisalan Indigo-näyttölaitteeseen.

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen Oslon kunnan kanssa teknisten järjestelmien toimittamisesta jätevedenpuhdistamon laajennukseen. Toimitus sisältää lämmitys-, vesi- ja viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Sopimuksen arvo on noin 11,5 miljoonaa euroa.

VTT kehitti erittäin kustannustehokkaan hyperspektriteknologian, joka mahdollistaa uudet tekoälysovellukset kuluttajalaitteisiin. Spektrierotteluteknologia hyödyntää lähi-infrapuna-alueen (VNIR) aallonpituuksia, joita jopa edulliset kännykkäkamerat pystyvät mittaamaan. Tämän ansiosta tekoälyä voidaan käyttää tulkitsemaan kuvien sisältämää ympäristön spektridataa, jota paljain silmin ei näe.