AMMATTITAIDON JA osaamisen ylläpito vaatii pätevältäkin kunnossapidon ammattilaiselta jatkuvaa opiskelua. Pääosin se tehdään normaalin työnteon yhteydessä, kun laitokselle hankitaan uuden sukupolven laitetekniikkaa. Ohjekirjan avulla saadaan useimmat hilavitkuttimet otettua käyttöön ja hoitamaan tarvittavat tehtävät.

Kunnossapidon oppikirja ”Kone- ja Prosessiautomaation kunnossapito” esittelee alan parhaita käytäntöjä. Siinä yhdistyy usean aikaisemman oppikirjan aihealueet yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Kunnossapidon koulutusta on kehitettävä vastaamaan tämän hetken tarpeita. Kokonaispalvelu ja tehokkuus paranevat verkottumalla, Maintpartner-konsernin myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Tommi Kajasoja sanoo. Taantuma nujerretaan ennakoimalla ja joustavuudella.

Muuttuva yhteiskunta vaikuttaa oppimiseen. Nykyistä menettelyä voidaan kuvata vuorovaikutteisena kanssakäymisenä sosiaalisen median tarjoamien tiedonjakamis- ja kommunikointityökalujen avulla. Kuinka sellainen toteutetaan?

Monet teknologiakeskeiset yritykset ovat havainneet, että teolliset palvelut, kuten kunnossapito, korjaus, asennus, laitteiden käyttö ja uusien ratkaisujen suunnittelu, voivat tuottaa yritykselle kannattavaa liiketoimintaa ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Palveluiden määrittely ja suunnittelu edellyttävät sekä asiakastarpeen ja hyvän palveluidean tunnistamista että niihin liittyvän liiketoimintamahdollisuuden analysointia. Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitos on kolmen vuoden ajan toteuttanut Teolliset palveluoperaatiot ja -innovaatiot -kurssia, jolla oppilasryhmät konseptoivat kohdeyrityksille teollisia palveluita ja arvioivat niihin liittyvää liiketoimintamahdollisuutta.

Tässä artikkelissa käsittelemme laajaan asennettuun laitekantaan (fleet) perustuvien palveluiden ja asiakkaan käyttöomaisuuden hallinnan prosesseja. Korostamme tässä yhteydessä erityisesti asiakkaalle muodostuvaa arvoa. Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakkaan ja toimittajan prosessien yhteensovittamisen tarpeista.

Palveluiden merkitystä niin yritysten liiketoiminnan kannalta kuin kansantalouden näkökulmasta ei voi liikaa korostaa. Monissa korkeaa teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä myyvissä yrityksissä on havaittu, että markkinat ovat hyvin hintatietoisia. Tällöin parhaat kasvun edellytykset niin liikevaihdon kuin katteen osalta ovat hyvin organisoitujen palveluiden tuottamisessa. Palvelutuotantoa ja tarjoomaa täytyy myös osata johtaa ja mitata, jotta sitä voidaan kehittää. Painopiste ei voi olla pelkästään organisaatioiden sisäisen tehokkuuden kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa, vaan myös täysin uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja siitä syntyvän arvon osoittamisessa asiakkaille.