Palveluiden merkitystä niin yritysten liiketoiminnan kannalta kuin kansantalouden näkökulmasta ei voi liikaa korostaa. Monissa korkeaa teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä myyvissä yrityksissä on havaittu, että markkinat ovat hyvin hintatietoisia. Tällöin parhaat kasvun edellytykset niin liikevaihdon kuin katteen osalta ovat hyvin organisoitujen palveluiden tuottamisessa. Palvelutuotantoa ja tarjoomaa täytyy myös osata johtaa ja mitata, jotta sitä voidaan kehittää. Painopiste ei voi olla pelkästään organisaatioiden sisäisen tehokkuuden kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa, vaan myös täysin uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja siitä syntyvän arvon osoittamisessa asiakkaille.

Rakennemuutos, uudistaminen ja sopeutuminen ovat päivän sanoja näinä aikoina. Paineet heijastuvat myös teollisuusyrityksiin ja sitä kautta niiden kunnossapitoon. Onko teollisuuden kilpailukyky riittävä verrattuna kilpailijamaihin ja millä tavoin teollisuus saadaan pysymään Suomessa. Mikä on kunnossapidon rooli tässä myllerryksessä?

Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjesti kansainvälisen Maintenance Performance Measurement and Management, MPMM 2013 -konferenssin 12.–13. syyskuuta Lappeenrannassa. Tapahtuma oli suunnattu sekä yrityksissä että yliopistoissa toimiville kunnossapidon asiantuntijoille.

Palveluliiketoiminnan mahdollisuudet puhuttavat monia teollisuuden aloja, eikä metalli- ja konepajateollisuus ole tässä poikkeus. Yritysten johtotehtävissä työskentelevät henkilöt ovat usein avainasemassa näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä, mutta palveluihin suuntautuminen herättää heidän keskuudessaan hyvin erilaisia näkemyksiä. Johdon mielikuvilla, suhtautumisella ja aikaisemmilla kokemuksilla voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka yrityksen palveluliiketoiminta tulee kehittymään.