Uudet älykkäät teknologiat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia yrityksen toimintojen tehostamiseen. Teknologiamurroksen äärellä nousevat kuitenkin myös huolenaiheet esille: löytyykö alalta riittävästi työpaikkoja myös jatkossa, pystytäänkö takaamaan täysin automatisoitujen ”tulevaisuuden tuotantolaitosten” toimintakunto ja turvallisuus jopa ilman ihmistyövoimaa? 

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ensimmäisessä lentokonetekniikan alan väitöskirjassa tutkittiin nykyaikaisen hävittäjälentokoneen hydraulipumpun kestoikään vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustulosten ansiosta Hornet-hävittäjät saadaan lentämään vähemmällä huoltomäärällä, varaosavarastoja pystytään käyttämään tarkemmin ja koneiden komponenttien kestoikää on pystytty pidentämään. Samalla on saatu aikaan merkittäviä säästöjä.

Suomen liikenneväylien tilasta käydään vilkasta keskustelua. Takana ovat ne ajat, kun suomalaiset kilpaa ylpeilivät tiestönsä kunnosta. Nykyisin teiden tilaa kirotaan lähes päivittäin niin kahvipöydissä kuin virallisissa keskusteluissakin.

Nokian Oulun tehdasta pitkään johtanut, nykyinen Vice President, Erja Sankari herkuttelee ajatuksella, että pääsisi rakennuttamaan uuden tehtaan aivan alusta asti. – Se olisi mahtava projekti. Sellaisessa tehtaassa olisi vähemmän seiniä, mutta enemmän älyä.

Nokialla tulevaisuuden tehdasta kutsutaan tiedostavaksi.

Kitkaväsyminen voi romahduttaa koneen kestoiän. Sen kattava huomioonottaminen koneenosien suunnitteluvaiheessa on hankalaa, koska ilmiötä ei tunneta täysin tarkasti. Käytönaikainen kitkaväsymisvaurio voi olla yllättävä ja äkillinen.

Suomelle tunnusomainen metsäinen maasto pienentää tuuliturbiinien tuottaman tosiasiallisen sähkövoiman määrää. Tämä johtuu siitä, että tuuliolosuhteet metsän yläpuolella poikkeavat huomattavasti olosuhteista alueilla, joilla ei ole metsää. Erityisesti turbulenssi ja tuuligradientti ovat voimakkaita metsän yläpuolella verrattuna tasaisilla metsättömillä alueilla oleviin tuulivoimapuistoihin. Ongelmaa voitaisiin kuitenkin lieventää säätämällä aktiivisesti tuuliturbiinin roottorinlapojen pituuskulmaa.

Teollisuuden toimintaa on kyettävä kehittämään jatkuvasti, jotta asiakasta voidaan palvella entistä paremmin. Eforalla kehitetyt digitaaliset työkalut tukevat käytännön tekemistä, keventävät rutiineja ja raivaavat kunnossapitohenkilöstölle aikaa lisäarvon tuottamiseen.

Älykkäillä valaistusjärjestelmillä ei tähdätä vain energiansäästöihin tai parempaan valotehoon, vaan kokonaisvaltaiseen valaistuksen hallintaan, joka voidaan yhdistää koko kiinteistön ylläpitojärjestelmään ja seurantaan. Valaistusjärjestelmien kehitys on liittynyt erityisesti led-valaistuksen suosion kasvuun, koska led-valojen säätömahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Yksittäisen kaivoskoneen odottamaton tuotantokatkos voi maksaa tuotantolaitokselle laitteesta riippuen keskimäärin jopa 50 000 euroa tunnissa. Tuotantolaitosten jatkuva häiriötön toiminta asettaa kunnossapidolle kovat vaatimukset, sillä äkilliset työkoneiden vikaantumiset saattavat aiheuttaa jopa laitoksen alasajon. 

Liikenneväylien valaistuksessa edetään ripeästi kohti led-tekniikkaan perustuvia ratkaisuja. Erityisesti alikulkuväylien ja erilaisten tunneleiden kohdalla joustavasti toimiva ja nopeasti huollettava ratkaisu säästää tuntuvasti käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Turvallisuus on monissa yrityksissä yhä keskeisempi osa liiketoimintaa ja asiakasvaatimuksia. Onnistunut työturvallisuuden johtaminen edistää työntekijöiden hyvinvointia ja yrityksen kilpailukykyä. Hyviä tuloksia voidaan saavuttaa, kun tuetaan esimiehiä turvallisuustyössä ja kehitetään työturvallisuuden johtamista.

Liikkuvan kaluston, teollisuuden ja merenkulkualan hydraulisten laitteiden ja järjestelmien tullessa yhä suuremmiksi ja vaativimmiksi, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden putkistoratkaisuiden tarve ja niihin liittyvä osaaminen korostuu. Parker Complete Piping Solutions -järjestelmä takaa laadukkaan ja kustannustehokkaan ratkaisun suunnitteluun, tuotantoon ja asennukseen aina 273 mm (10”) putkikokoon saakka.

Laaja laitekannan hallinta (engl. fleet management) mahdollistaa tietointensiivisten, laitekannan käyttöä ja ylläpitoa tukevien palvelujen kehittämisen. Palveluportfolion laajentaminen edellyttää toimittajalta vahvaa osaamista tiedon analysoimisessa ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä. Jokainen kosketuspiste on mahdollisuus positiiviselle palvelukokemukselle. ICT-järjestelmien osalta vaaditaan yhteensopivuutta sekä yhteistoiminnallisuutta ja yhteisiä standardeja.

Suomen Standardisoimisliiton (SFS) 1980-luvun alussa julkaiseman esitteen mukaan "Standardisointityön tuloksena syntyvä standardi on asiakirja, jonka kansalliseksi, alueelliseksi tai kansainväliseksi tunnustettu elin on hyväksynyt. Se perustuu tieteen tuloksiin, teknologiaan ja kokemukseen." Tämä pätee hyvin, erityisesti sana kokemukseen, kun kyseessä ovat teollisuuseristysstandardit.

Datasta Toimintaan Teollisuudessa -toimikunta perustettiin vuonna 2015. Olen toiminut alusta alkaen toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta perustettiin lisäämään tietoisuutta teemoista teollinen internet, big data ja niitä sivuavista muista osa-alueista. Tavoitteena oli myös selkiinnyttää toimintakenttää ja määritellä alan käsitteitä sekä tukea eri tahojen kehittämistoimenpiteitä.