Turvallisuudesta puhutaan yhä hanakammin teollisuusyritysten kilpailutekijänä – ja syystäkin: pelkästään Suomessa tapahtuu yhä edelleen vuosittain yli 100 000 työtapaturmaa, joista jopa 20 johtaa kuolemaan.

Inhimillisistä tekijöistä on turvallisuusrintamalla puhuttu jo kauan, mutta silti niiden ymmärtäminen ja niiden huomioiminen turvallisuustyössä on vielä lapsenkengissä. Yksi syy tähän voi olla se, että me pitkään turvallisuuden parissa työskennelleet emme tahdo hyväksyä sitä turvallisuuden paradoksia, että virheitä ei voi estää.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Ilkka Palsola on työuransa aikana nähnyt omakohtaisesti, miten teknologian kehittyminen on muuttanut prosessiteollisuuden kunnossapitoalan tehtäväkenttää. Yksi näkyvin muutos on työturvallisuuden merkittävä parantuminen. Niin sanotusta ”rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu” -asenteesta on jo päästy pitkälle.

Julkinen rummutus kyberasioista ja yhteiskunnan digitalisoimisesta on lisääntynyt huimasti viime vuosina. IT:stä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta nykyään näyttää alasta riippumatta olevan kova halu koko liiketoiminnan digitalisoimiseksi. Monessa kohdassa se onkin järkevää, mutta malttia ei kannata unohtaa.

S-ryhmän uusi päivittäistavaran logistiikkakeskus Sipoossa käsittelee jopa 1,2 miljoonaa kollia päivässä. Valtaosa kuivatavarasta kulkee keskuksen läpi ilman manuaalisia työvaiheita. Automaation kunnossapito ostetaan palveluna laitetoimittajalta.

Työhyvinvointi on monisyinen asia, johon vaikuttavat erilaiset seikat fyysisessä työympä-ristössä, työyhteisössä ja työntekijässä itsessään. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvin-vointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa ja jota työntekijät ja työyhteisöt kokevat mielekkääksi ja elämänhallintaa tukevaksi. Työympäristöt ovat digitalisoitumassa, ja automaatio vaikuttaa moneen työhön. Voisiko teknologian avulla edistää myös työhyvin-vointia? EU:n rahoittamassa Factory2Fit-tutkimushankkeessa on tartuttu tähän haastee-seen kehittämällä teknologiaa erityisesti valmistavan teollisuuden tehdastyön tarpeisiin.

Digitalisaatio sekä kestävän kehityksen korostuminen heijastuvat myös kunnossapidon investointeihin ja investointipäätöksiin. Jotta yritys ja sen toimijaverkosto voivat menestyä pitkällä aikavälillä, vaaditaan kykyä valita elinkelpoisimmat ja vaikuttavuudeltaan parhaat investoinnit toteutettavaksi. Kunnossapitoinvestointien arvioinnissa tulisi hyödyntää useita menetelmiä aina investointisuunnittelun varhaisesta vaiheesta kunnossapidon kehittämiseen ja jälkilaskentaan.

Kuten Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Tennilä edellisessä Promaint-lehden numerossa totesi, on yhdistys toteuttanut tutkimuksen, jossa selvitettiin Suomen kunnossapitomarkkinoiden nykytila. Tutkimus toteutettiin diplomityötoimeksiantona, jonka kirjoitin vuoden 2018 alkupuoliskolla.

Suomen tieverkko on päässyt rapistumaan kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Hallituksen vuosille 2016–2018 myöntämästä liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen tähtäävästä lisärahoituksesta huolimatta teiden kunnossapidon korjausvelka, sillat ja muut taitorakenteet mukaan lukien, on noin 1 300 miljoonaa euroa.

Kiertotaloudessa halutaan pitää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään ja niiden jalostusarvo mahdollisimman korkeana. Suomi haluaa näyttää kiertotalouden vauhdittamisessa muulle maailmalle suuntaa. Tämä näkyy esimerkiksi merkittävinä investointitukina kierrätykseen liittyville uusille ideoille ja teknologioille.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjesti Kunnossapito 2019 -seminaarin Jyväskylässä 30.–31.1.2019. Tilaisuus kokosi yhteen toistasataa kunnossapidon parissa työskentelevää ammattilaista verkostoitumaan ja kuulemaan kunnossapidon ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuuden näkymistä.

Asiakasarvon ja kannattavuuden johtamisen käytännöt ovat ajankohtainen kehittämiskohde myös kunnossapidossa. Johtamisen käytäntöjä voidaan kehittää viemällä taloudellisten faktojen ja ihmisten kokemusten vuoropuhelu käytäntöön, osaksi tavoitteellista ja tuloksellista toimintaa.

Uudessa, suoraan valmistuslinjalta tulevassa koneessa saattaa esiintyä odottamattomia vikoja, vaikka kaikki komponentit ovat uusia ja asennusvirheitä ei ole tehty. Vikaantumisen taustalla voivat olla hiukkasmaiset epäpuhtaudet, jotka ovat jääneet komponentteihin valmistusprosessin jälkeen. Komponentit ovat voineet likaantua myös pakkaus-, kuljetus- tai asennusvaiheessa.

Työturvallisuus on teollisuuden kunnossapidon tärkeä kilpailukeino ja siksi myös vahva osa liiketoimintaa, jossa palvelutarjoaja voi auttaa asiakasta esimerkiksi muutosjohtamisen keinoin.

Konecranes tuo teollisen internetin edut asiakkaiden ulottuville yourKONECRANES-asiakasportaalin kautta. Asiakasportaali yhdistää laitteiden reaaliaikaisen käyttö- ja kuntotiedon järjestelmällisen kunnossapidon tuottamaan tietoon. Portaalin uusimpana ominaisuutena on online-raportointinäkymä, jonka kautta asiakkaat saavat reaaliajassa tiedot valmistuneesta huollosta digitaalisessa muodossa.

Millogin ja Puolustusvoimien strategisen kumppanuuden toimintamalli on osoittanut toimivuutensa kunnossapitoalalla. Nyt Millog laajentaa palvelutarjontaansa myös uusille asiakkaille.