Suomessa on noin 68 000 tuotanto- ja varastorakennusta, jotka kuluttavat arviolta 28 % koko Suomen lämmönkulutuksesta. Tyypillisesti erilaisten tuotantotilojen sähkönkulutus eroaa suuresti toisistaan erilaisen käyttötarpeen takia. Huomioitavaa kuitenkin on, että vaikka itse tuotannon energiankulutus olisikin vähäistä, voi pelkkä teollisuuskiinteistön vaatimien olosuhteiden ylläpitäminen vaatia merkittävän määrän energiaa.

Kuinka hyvä suunnittelu ja laadukkaasti toteutettu investointi säästävät tuotantolaitoksen omistajan aikaa ja rahaa, kun aiheena on teollisuusputkistojen sähkölämmitys.

Valaistusta säädellään Euroopan unionin EcoDesign-direktiivin mukaisesti. Se määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden ja valmistuksen vaatimukset. Tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheeseen. Direktiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristönsuojelun tasoa sekä samalla energianhuoltovarmuutta.

Kaukolämpöjohdoissa siirretään paineistettua kuumaa vettä. Tällainen putkisto voi aiheuttaa merkittävää vaaraa paineen ja kuuman vesisisällön vuoksi. Lainsäädännössä on kuitenkin katsottu, että kaukolämpöjohtojen turvallisuus voidaan varmistaa toimialan omilla toimintatavoilla. Turvalliset toimintatavat on selvitetty toimialan ohjeissa ja standardeissa.

Palveluiden merkitystä niin yritysten liiketoiminnan kannalta kuin kansantalouden näkökulmasta ei voi liikaa korostaa. Monissa korkeaa teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä myyvissä yrityksissä on havaittu, että markkinat ovat hyvin hintatietoisia. Tällöin parhaat kasvun edellytykset niin liikevaihdon kuin katteen osalta ovat hyvin organisoitujen palveluiden tuottamisessa. Palvelutuotantoa ja tarjoomaa täytyy myös osata johtaa ja mitata, jotta sitä voidaan kehittää. Painopiste ei voi olla pelkästään organisaatioiden sisäisen tehokkuuden kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa, vaan myös täysin uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä ja siitä syntyvän arvon osoittamisessa asiakkaille.

Tämä artikkeli esittelee Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa yhdessä Ruukin kanssa tehtyä hitsaustutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada lisätietoa ja kokemuksia, kuinka hiilikaaritalttaus ja korjaushitsaus vaikuttavat hitsiliitoksen mekaanisiin ominaisuuksiin eri rakenneteräksillä. Tavoitteena on tehdä ”korjaushitsi” hitsatun liitoksen rajaviivalle sekä vertailla alkuperäisten ja korjattujen liitosten kovuuskäyriä ja veto-/iskukoetuloksia, ja selvittää, kuinka mekaaniset ominaisuudet muuttuvat.

Tässä artikkelissa käsittelemme laajaan asennettuun laitekantaan (fleet) perustuvien palveluiden ja asiakkaan käyttöomaisuuden hallinnan prosesseja. Korostamme tässä yhteydessä erityisesti asiakkaalle muodostuvaa arvoa. Tämän artikkelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakkaan ja toimittajan prosessien yhteensovittamisen tarpeista.

Monet teknologiakeskeiset yritykset ovat havainneet, että teolliset palvelut, kuten kunnossapito, korjaus, asennus, laitteiden käyttö ja uusien ratkaisujen suunnittelu, voivat tuottaa yritykselle kannattavaa liiketoimintaa ja edellyttävät tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa. Palveluiden määrittely ja suunnittelu edellyttävät sekä asiakastarpeen ja hyvän palveluidean tunnistamista että niihin liittyvän liiketoimintamahdollisuuden analysointia. Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitos on kolmen vuoden ajan toteuttanut Teolliset palveluoperaatiot ja -innovaatiot -kurssia, jolla oppilasryhmät konseptoivat kohdeyrityksille teollisia palveluita ja arvioivat niihin liittyvää liiketoimintamahdollisuutta.

Muuttuva yhteiskunta vaikuttaa oppimiseen. Nykyistä menettelyä voidaan kuvata vuorovaikutteisena kanssakäymisenä sosiaalisen median tarjoamien tiedonjakamis- ja kommunikointityökalujen avulla. Kuinka sellainen toteutetaan?

Höyry- ja lauhdejärjestelmien toiminta pohjautuu fysiikan peruslakeihin, jotka eivät ole aikojen saatossa muuttuneet. Vesi kiehuu ilmanpaineessa edelleen noin sadassa asteessa, ja tulistetun höyryn lämmönsiirtokyky on edelleen huono, kun sitä verrataan kylläiseen höyryyn. Vaikka perusteet eivät ole muuttuneet, laitetoimittajan silmin on havaittavissa, että höyry- ja lauhdejärjestelmiä koskeva tietotaito sekä teorian sovittaminen käytäntöön ovat piristysruiskeen tarpeessa. Höyry- ja lauhdejärjestelmien käytännön osaaminen on tuotantolaitoksilla heikentynyt.

Tehokas koneiden kunnossapito ja kunnonvalvonta edellyttää hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kunnonvalvontakäytäntöjä sekä tekniikoita ja menetelmiä. Ilman näitä valtaosa tavoitelluista hyödyistä saattaa jäädä saavuttamatta. Standardit ovat luonnollinen ratkaisu tähän ongelmaan. Käsikirjojen avulla voidaan useita tärkeitä standardeja niputtaa samoihin kansiin. Lisäksi kunnossapidon alueella on alkamassa uusia standardisointikohteita, ja kansallisella kommentointikierroksella on tärkeä tuotantoomaisuuden hallintastandardi.

Harjoittamalla yhä laajemmin ja asiantuntevammin perinteistä kunnonvalvontaa saadaan koneiden ja laitteiden vikaantumiset aina vaan tarkemmin ja aikaisemmassa vaiheessa kiinni. Mutta vaikka näin onkin, niin yleensä vikaantuminen on jo päässyt alkamaan. Korjauskustannukset ja tuotannon jonkinasteinen menetys ovat edessä, vaikkakin ehkä huomattavasti pienempänä kuin odottamattoman vaurion sattuessa. Mutta mitä jos otetaan häiriöitä kiinni jo ennen kuin varsinainen vikaantumiskehitys on alkanut?

Maassamme on tälläkin hetkellä menossa suuria investointeja kohteisiin, jotka ovat poikkeavia perinteisistä teollisuushankkeista. Tietotekniikan ja pilvipalvelujen edellyttämät konesalit lisääntyvät, ja niitä rakennetaan mm. suljettujen paperitehtaiden tiloihin. Toteutusvaiheessa panostetaan erityisesti elinkaaritehokkuuteen, käytettävyyden varmistamiseen ja riittävään tietoturvaan energiatehokkuutta unohtamatta.

Tiivisteellinen levylämmönsiirrin on yleinen laite teollisuudessa, koneenrakennuksessa ja kiinteistötekniikassa. Sillä on paljon käyttökohteita, ja laitteella on lukuisia etuja muihin lämmönsiirrintyyppeihin verrattuna. Huoltovapaa se ei kuitenkaan ole, vaan ennemminkin päinvastoin: huollettavuus, muunneltavuus ja korjattavuus ovat sen olennaisia ominaisuuksia ja etuja. Huolto- ja muutostyöt vaativat kuitenkin monenlaista tietoa ja osaamista.

Promaint-lehden ja sen edeltäjän, Kunnossapito-lehden, kustantajana toimi alkuvaiheessa Kustannus Oy Kunnossapitotekniikka, jonka nimi muuttui KP-Tieto Oy:n kautta nykyiseksi KP-Media Oy:ksi. Kustannusosakeyhtiö on koko ajan ollut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n ja sitä edeltäneiden Tehdaspalveluyhdistys – Fabriksserviceförening r.y.:n sekä Kunnossapitoyhdistys ry:n omistuksessa. Lehtien lisäksi KP‑Media Oy kustantaa alan ammattikirjallisuutta.

Liki seitsemän vuotta kestänyt kunnostus- ja entisöintiprojekti alkaa olla pääsääntöisesti valmis. Alus on saatu hienoon ja toimivaan kuntoon. Toisaalta vanha perinnelaiva on tuskin koskaan täysin valmis, sillä kuten muissakin laivoissa monenlaista kunnostustyötä kyllä riittää loputtomasti.

European Federation of National Maintenance Societies (EFNMS), joka on 22 eurooppalaisen maan kunnossapitoyhdistysten katto-organisaatio, piti vuosikokouksensa Kööpenhaminassa 26.10.2013. Toiminnan kehittämistä ja aktivoitumista haetaan uudella toimintastrategialla.

PSK vietti 40-vuotissyntymäpäiväänsä marraskuisena perjantaina komeissa puitteissa Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Juhlapaikalla oli yli 200 PSK:n toimintaan osallistunutta kutsuvierasta. Tilaisuus ei ollut tavanomainen verkostoitumistilaisuus, vaan PSK:n kiitollisuuden osoitus standardisointiin osallistuneille ja heidän seuralaisilleen.