Turku Energia tuottaa käyttö- ja kunnossapitopalveluita osakkuusyhtiölleen Turun Seudun Energiantuotanto Oy:lle, jonka suurin energiantuotantoyksikkö on Naantalin voimalaitos. Voimalaitoksella työturvallisuus on keskiössä niin päivittäisessä tekemisessä kuin rakennusprojekteissa sekä vuosittain toteutettavissa revisioissa.  

Kunnianhimoiset päästötavoitteet ajavat tieliikennettä radikaaleihin muutoksiin. Tieliikenteen sähköistäminen on noussut keskeisimmäksi keinoksi yleisessä keskustelussa, mutta onko se tiemme onneen?

Tuotantokoneiden ja prosessien kunnossapito nähdään usein erittäin tärkeänä, jopa kriittisenä osana tuotannon ja turvallisuuden ylläpitoa. Kiinteistön sähkönjakelun järjestelmällinen kunnossapito jää kuitenkin usein pienemmälle huomiolle. 

Ilmassa, vedessä ja maaperässä oleva suojaamaton teräs altistuu korroosiolle, joka voi johtaa vaurioihin. Kyse ei ole pienestä tai yksinkertaisesta ilmiöstä, 53 erilaista korroosiomuotoa on listattu standardissa SFS-EN ISO 8044 (2020) Metallien ja metalliseosten korroosio.

Koneiden kunnossapito ja kestävä kehitys voidaan nähdä saman kolikon eri puolina. Molemmat kytkeytyvät toisiinsa tiukasti, joten toiseen vaikuttaminen heijastuu myös toiseen. Likaantuneet ja kuluneet järjestelmät tarvitsevat enemmän energiaa ja ovat alttiita ennenaikaiselle vikaantumiselle. 

Teknillisessä koulussa konemestarin koulutus koostui yhteisistä yleisistä oppiaineista, yhteisistä ammatillisista aineista, suuntaavista opinnoista (konemestarilinjan ammattiaineista) sekä vapaaehtoisista aineista. 

Väsyminen on yksi yleisimmistä metallirakenteiden vaurioitumisen syistä. Käytönaikaisten väsymisvaurioiden aiheuttamat tuotantokatkokset voidaan ehkäistä suunnitteluvaiheessa väsymisanalyysin avulla. LUT-yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa kehitettiin uusi menetelmä väsyttävästi kuormitettujen hitsattujen rakenteiden kriittisten kohtien seulontaan.

Somotec on ratkonut tehtaiden, laitteiden ja monenlaisten prosessi- ja tuotantolinjojen kulutuskestävyyden ja kunnossapidon haasteita jo yli 35 vuoden ajan. Somotec on perheyritys, joka työskentelee päättäväisesti kohti kestävämpää tulevaisuutta. Taustalla on vahva tietotaito, jota hyödynnetään asiakkaan hyväksi, olipa haaste millainen tahansa. 

Tuotantolaitteiden tekninen käytettävyys on yksi tehtaan tärkeimmistä onnistumisen mittareista. Yllättävät tuotantokatkot aiheuttavat päänvaivaa ja lisäkustannuksia – niiden vaikutukset heijastuvat myös tuotantolaitosten turvallisuuteen sekä ympäristötavoitteissa pysymiseen.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan sähkön kysyntä kasvaa kuluvalla vuosikymmenellä alueesta riippuen jopa yli 60 prosenttia. Syitä tähän ovat liikenteen sähköistyminen ja yhä useammat sähkölaitteet, kuten ilmastointilaitteet ja lämpöpumput. Lisäksi kemian- ja terästeollisuuden uudet vetyä käyttävät prosessit vaikuttavat sähkön kulutukseen, sillä prosesseissa käytettävä vety tuotetaan myös hydrolyysin avulla, joka kuluttaa sähköä. 

Kunnossapito ja tuotanto ovat perinteisesti olleet erillisiä toimintoja. Viime vuosina käyttäjien rooli laitteiden käyttökunnon ylläpitämisessä on kasvanut.

Suomi sähköistyy ja on siirtymässä entistä akkuvetoisemmaksi. Tällä vuosikymmenellä pelkästään sähköautojen kysynnän uskotaan monikymmenkertaistuvan. Samalla akkujen tarve kasvaa merkittävästi.

Saksan Leverkusenissa sattui heinäkuun lopussa erittäin vakava onnettomuus vaarallisen jätteen polttokäsittelylaitoksella. Tapauksella oli vakavia vaikutuksia laitoksen työntekijöihin ja myös ympäröivään, melko tiheästi asutettuun alueeseen.

Suomalaiset ovat kahvinjuojakansaa. Jotkut hyödyntävä kahvinporot puutarhalannoitteena, mutta valtaosa laittanee ne suoraan sekajätteisiin. Entä mihin suurtalouskeittiöiden kahvinporot menevät? Voisiko niitä hyödyntää energiantuotannossa?

Kilpailukyvystä ja tuottavuudesta huolehtiminen kuuluu yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Sitä tehdään investointien, innovaatioiden ja tekniikan kehittymisen avustamana sekä uusia tehokkaampia työtapoja käyttäen. Myös henkilöstön osaaminen on avaintekijä entistä kilpailukykyisemmälle teolliselle tuotannolle.

Tulevaisuuden työntekijä työskentelee sujuvasti ihminen-teknologia-tiimeissä ja on hyvinvoiva, visioi VTT. 

Euroopan unionin ilmastopolitiikka ajaa palamiseen perustuvan energiantuotannon ahtaalle kuluvan vuosikymmenen aikana. Heinäkuussa 2021 julkaistu Fit-for-55 lakipaketti näyttää suuntaa eurooppalaisen lainsäädännön kehittymiselle. Ylätason tavoite on kiristää kasvihuonekaasupäästöjen
40 prosentin leikkaamisen tavoitetta 55 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Vertailupisteenä on vuoden 1990 tilastoidut päästöt.