Koronaviruksen leviämiseen liittyvissä uutisoinneissa on mainittu useasti R0-tartutta-vuusluku, joka kuvaa, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saaneista keskimäärin tartuttaa. 

Sijainti- ja sensoritietoon perustuvien IoT-ratkaisujen hyödyntäminen teollisuudessa on vielä alkutekijöissään, mutta seuraavien viiden vuoden aikana niiden merkitys tulee kasvamaan selvästi. Kymmenen vuoden kuluessa niin sanotut multisensorointiteknologiat tulevat mitä todennäköisimmin olemaan Suomessakin teollisuuden kannattavuuden elinehto. 

Naantalin voimalaitoksen monipolttoaineyksikköön rakennettu savukaasulauhdutin on otettu käyttöön. Lauhdutin tehostaa energiantuotantoa Naantalin voimalaitoksella ja lisää kaukolämmön tuotantotehoa 30 prosenttia eli 60 megawattia (MW) monipolttoaineyksikössä lisäämättä kuitenkaan polttoaineiden kulutusta.

Jäteöljyä voidaan kierrättää rajattomasti. Kaikki lähtee liikkeelle erilaisten öljyjen erillään pitämisestä. Oikein lajitellut jäteöljyt voidaan käyttää uudelleen tai uudistaa perusöljyksi, jota käytetään uusien voiteluöljyjen raaka-aineena.

Monialayhtiö Nivos otti ensimmäisenä Suomessa testikäyttöön uudet vesimittarit. Alustavat tulokset paljastavat, että vesimittareista voi olla hyötyä erityisesti putkiverkoston kunnon kartoittamisessa sekä saneerauksen kohdentamisessa.

Luettuani Eero E. Karjalaisen artikkelin ”Numeeriset ja analyyttiset ongelmat ja tutkimukset” tuli mieleeni taas kerran suuri hype tekoälyn ja perinteisen tutkimuksen vertailussa. Heräsi kysymys, miten tämä soveltuu kunnossapitoon.

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon kansainväliset standardit eivät ole olleet kovin hyvin tunnettuja, mutta tilanne on alkanut parantua. Yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksessa ne ovat nykyisin paremmin esillä kuin ennen. Täydennyskoulutustilaisuuksissa niitä esitellään jo kiitettävästi. Yrityksien sisällä standardien merkitys on myös huomattu entistä useammin.

Energian ja raaka-aineiden hinnat kohoavat, joten tuotantojärjestelmien käyttökulujen alentaminen on yksi keino estää tuotteiden hinnannousu samassa tahdissa. Tuotantojärjestelmän energiatehokkuutta voi parantaa yksittäisillä muutoksilla, mutta isommat parannukset voivat vaatia laajempaa uudelleenarviointia.

Callio Underground Rescue-hankkeella kehitetään Pyhäsalmen kaivoksen ainutlaatuista maanalaista infrastruktuuria hyödyntävä työturvallisuuden koulutus-, harjoittelu-, kehittämis- ja innovaatioympäristö.

Talouselämässä 23/2020 Teknologiateollisuus ry:n kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio totesi, että ”kaikilla vientialoilla päästövähennykset edellyttävät teollisuuden sähköistymistä ja teollisuuden sähköistyminen edellyttää miljardiluokan investointeja sähkön siirtoyhteyksien vahvistamiseen.” Siirtoyhteyksien lisäksi myös teollisuusalueen oman sähköverkon kapasiteetin riittävyys on varmistettava.

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky-ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Suomalaiset keräävät muovijätettä niin vauhdikkaasti, että kuluttajien pakkausmuoveja joudutaan pian viemään ulkomaille kierrätykseen. Positiivinen ongelmako? – No ei, sillä vireillä oleva jätelain muutos uhkaa kaataa EU:n mitassakin hyvin toimivan järjestelmän, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini sanoo.

Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi suurimmista uhkista vesiekosysteemeille. Kokkolalainen cleantech yritys Clewat Oy on mukana ratkaisemassa jäteongelmaa rakentamalla vedenpuhdistusaluksia.

Vaihdelaatikoiden öljy on vaihdettava ajoittain, koska öljyn ominaisuudet muuttuvat työ- ja ympäristöolosuhteiden vuoksi hyväksyttyä enemmän. Öljyn ikääntyminen,kuluminen ja likaantuminen voivat myös olla syitä öljynvaihtoon.

Pari vuotta markkinoilla olleet Haelok-liittimet ovat lyhyessä ajassa mullistamassa putkiliitosten asennustöitä eri teollisuusaloilla. Putkien pysyväisliitosten eli hitsauksen vahvaksi vaihtoehdoksi nousseet sveitsiläiset puristusliittimet säästävät kunnossapidon asiakkaille aikaa ja rahaa.