Energia-ala on parin seuraavan vuosikymmenen aikana suuren murroksen edessä, kun huoli fossiilisten polttoaineiden ympäristövaikutuksista ja tiukentunut säätely muokkaavat alaa. Lisääntyvän automaation ja kehittyvien teknologioiden ansiosta myös näihin haasteisiin on mahdollista vastata.

Tampereen ammattikorkea-koulu (TAMK) on innovaatioi-den ja uusien teknologioiden hyödyntämisen edistämiseen suuntautunut ammattikor-keakoulu. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on TAMKin FieldLab-kokeiluympäristön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Industry 4.0 -vaatimukset täyttävässä ym-päristössä.

Teollisuuden automaatiojärjestelmään kohdistuva kyberhyökkäys voi aiheuttaa taloudellisen vahingon lisäksi vaaraa henkilöstölle ja ympäristölle. IEC 62443 -standardisarjan oppien avulla tällaiset riskit voidaan saada hallintaan. Järjestelmän huolellinen suunnittelu ja toteutus eivät sellaisenaan kuitenkaan riitä, vaan tietoturvaa pitää myös osata ylläpitää.  

Sähköradan kunnossapitoon kuuluva laitemäärä on suuri ja se sisältää muun muassa  siltojen sähköteknisen, sähköratajärjestelmien, vahvavirtajärjestelmien ja muiden erikois-järjestelmien kunnossapidon. Huollettavia kohteita ovat muun muassa 110 kV syöttöasemat, lämmitettävät vaihteet, muuntajat, erottimet, ratapihojen valaistus ja tunneliosuudet. 

Prosessin hallinnan eli käytön ja kunnossapidon toimintojen yhdistäminen käynnissäpidoksi on muodostunut lähes trendiksi teollisuuslaitoksissa. 

Isoimmissa konepajoissa robotit ovat olleet jo pidempään arkipäivää esimerkiksi työstökoneiden palvelussa. Viime vuosina päätään nostaneet kollaboratiiviset robotit eli cobotit tuovat nyt pienemmillekin yrityksille mahdollisuuden hyödyntää robotiikkaa tuotannossaan.

Yhteiskunnan sähköistyminen lisää tulevaisuudessa merkittävästi tarvetta akuille. Huipputekniikkaa hyödyntäviä älylaitteita ja työkaluja käytetään yhä enemmän ja ympäristörasitusta pyritään vähentämään muun muassa lisäämällä sähköistä liikkumista ja siirtymällä uusiutuviin sähköntuotantomenetelmiin. Nämä kaikki tarvitsevat akkuja toimiakseen ja akut taas metalleja toimiakseen.  

Lohkoketjuista on puhuttu  jo kymmenen vuoden ajan ja niistä on povattu internetin kaltaista globaalia yhteis-kunnan mullistajaa. Lohko-ketjuteknologian omaksumi-nen ja käyttöönotto tuntuvat kuitenkin vievän odotettua kauemmin aikaa.

Suomessa julkaistiin kesän alussa kattava tutkimus tieverkoston sähköistämiseksi, samaan tapaan kuin rautateilläkin on tehty. Varsinkin raskaassa liikenteessä sähköteillä olisi ilmeisiä etuja ilman laatuun ja päästöihin nähden. Haasteitakin toki riittää, kuten sähköistyksen hinta ja täkäläisiin oloihin mahdollisesti valittava teknologia.

Finnair Technical Services Oy huoltaa Finnairin koko laivuetta – Airbus-, Embraer- ja ATR- konetyyppejä – Helsinki-Vantaan lentokentän lentokonehalleissa. Tavoitteena on tehdä tarvittavat huoltotoimenpiteet mahdollisimman huolellisesti, turvallisesti, kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti, jotta koneet pääsevät tiukkojen aikataulujensa mukaisesti takaisin ilmaan.

Tiedon vaihto on kaiken keskiössä, kun halutaan varmistaa turvallinen ja sujuva työskentely tehdasympäristössä. Työntekijöillä on oltava tieto tehtaan tapahtumista yli vuorojen. Kratonin tuotantolaitoksella Oulussa haluttiin parantaa tiedon kulkua ja päästä eroon eri puolilla verkkolevyillä majailevista Exceleistä. Tiedon kulun parantamiseksi Kraton otti käyttöön Digia ProDiaryn. 

Vaihdelaatikossa vaahdon muodostumiseen voivat johtaa useat eri tekijät. Tässä artikkelissa kerrotaan tärkeimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon asiaa tarkasteltaessa.

Mitattavan raakadatan määrä tuplaantuu digitalisaation myötä joka toinen vuosi, mutta pelkkä data ei ole itseisarvo. Vasta oikein mitattu data ymmärrettäviksi tuloksiksi tulkittuna tuottaa todellista lisäarvoa. Tekoälyn hyödyntäminen kunnonvalvonnassa on tehokas tapa säästää rahaa ja resursseja. Nivia Powered by FRTTM on pohjoismainen palvelukonsepti, joka tuo uudenlaisen ratkaisun datan prosessointiin.

Kunnossapidolla varmistetaan että, laitoksen käytettävyys, tuotantomäärä ja lopputuotteen laatu pysyvät suunnitellulla tasolla. Sen tärkein sidosryhmä eli asiakas on tuotanto – oli kyseessä sitten oma tai palveluna ostettu kunnossapito.

ANTTI MARTTALA, VALIO OY, KUNNOSSAPITOJOHTAJA ”Kunnossapitoa tulisi seurata sellaisilla mittareilla, jotka ohjaa-vat tekemistä kohti yrityksen luoman kunnossapito-ohjelman toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Ennen mittarien valitsemista on oltava selvillä nykytilasta ja tavoitetilasta. Oikeilla mittareilla ja niiden systemaattisella seuraamisella ja kehittämi-sellä voidaan päästä tavoitteisiin.”