Osaavan kunnossapitohenkilöstön löytyminen on yksi merkittävistä tämän hetken haasteista teollisuuden kilpailukyvylle. Pitkän ”hiljaisen” jakson jälkeen on merkkejä kunnossapidon ja omaisuuden hallinnan, koulutuksen ja tutkimuksen arvostuksen noususta jo näköpiirissä.

Elinkaaripalveluiden kasvava kysyntä sekä kiertotalousajattelu antavat uutta nostetta myös kunnossapidolle. Tällöin panostetaan koneiden ja laitteiden ylläpitoon, korjaukseen ja uudistamiseen tehokkuutta ja pitempää elinkaarta tavoitellen uusien liiketoimintamallien siivittämänä. Lisäksi Euroopassa on käynnissä valmistavan teollisuuden murros, joka koskettaa suuresti myös kunnossapitoa.

Kopiolainen Somotec Oy on 37 vuoden historiansa aikana kehittänyt vahvan markkina-aseman kovahitsaustuotteiden, panssarilevyjen, korjaushitsauksen, juotteiden ja ruostumattoman teräksen peittausaineiden johtavana asiantuntijana suomessa.

Nykyaikainen materiaalikehitys mahdollistaa konkreettiset ympäristöteot: esimerkiksi lujien terästen kehityksen avulla voidaan keventää liikkuvia rakenteita, mikä puolestaan auttaa säästämään energiaa.

Paineakkuja käytetään yleisesti hydrau-lijärjestelmissä moniin eri käyttötarkoi-tuksiin, esimerkiksi painevärähtelyjen vaimentamiseen tai energian varastoimi-seen. Yksi paineakkutyyppi ei ole paras kaikissa erilaisissa käyttökohteissa, joten järjestelmän suunnitteluun ja paineakun valintaan kannattaa panostaa. Paraskaan järjestelmä ei toimi halutulla tavalla, jos paineakku vikaantuu. Paineakun valinnal-la on väliä, mutta myös kunnolla.

Elintarvikevoiteluaineiden termistö on varsin laaja – joskus voikin olla ylivoimaista tai vähintäänkin haasteellista arvioida, mitä voiteluainetta tulisi missäkin tilanteessa käyttää.

Tuotantolinjojen ja prosessilaitteiden käyttövarmuudesta puhutaan paljon tämän päivän metsä-teollisuudessa. Kaikissa investoinneissa ja laitteiden modernisoinneissa pyritään ajattelemaan laitteiden todellista elinkaarta ja niiden tuottamaa kustannusta elinkaaren eri vaiheissa. 

Vaikka koneenrakennusteol-lisuus on muuttunut digitaa-lisemmaksi, ei laadunvar-mistuksen rooli ole suinkaan pienentynyt. Yhtenä laa-dunvarmistuksen työkaluna käytetään koordinaatiomit-takonetta, jolla tarkastetaan kappaleen yhdenmukaisuus suunniteltuun.

Strateginen johtaminen on hyvin vakiintunut tieteenala, mutta omaisuuden hallinnan strategisia näkökulmia on tutkittu verrattain vähän. Nousevat trendit ja näkökulmat, kuten kestävä kehitys, kiertotalous, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, liiketoimintaekosysteemit sekä teknologinen kehitys, lisäävät tarvetta strategiselle omaisuuden hallinnalle.

Kunnossapitäjille on tarjolla yhä enemmän dataa. Data on trendikästä, data on osa tulevaisuutta. Yksittäisen organisaation on helppo antautua vauhtisokeudelle ja olettaa, että suurempi määrä dataa johtaa suurempaan arvoon. Näin ei kuitenkaan aina ole.

Työssä syntyvän melualtistuksen hallinnasta säädetään Suomessa asetuksella 85/2006. Työntekijän melualtistus on tunnettava, ja henkilösuojaimet on tarjottava veloituksetta tämän käyttöön, mikäli altistustaso Lp,A,eq 80 dB ylittyy kahdeksan tunnin työpäivän aikana.

Käsitykset varmasta ja turvallisesta, koko työuran mittaisesta samasta työpaikasta ovat näinä aikoina menettämässä merkitystään. Kiristynyt kilpailu, teknologian kehittyminen, nopeasti muuttuva kilpailuympäristö ja lainsäädännölliset muutokset ovat johtaneet tähän.

Voima- ja lämpölaitosten etäkäytöllä ja siihen liittyvällä toimintojen automatisoinnilla voidaan tehostaa toimintaa ja saavuttaa merkittäviä säästöjä.

SAP aikoo päättää tuen R/3-järjestelmille vuonna 2027*. Tämän jälkeen SAPin ERP-järjestelmät tukevat vain yhtiön omaa, keskusmuistin varassa toimivaa Hana-tietokantaa ja asiakkaiden on päivitettävä järjestelmänsä S/4 Hana versioon. Mitä tämä merkitsee yrityksille, kun SAP on Suomen teollisuudessa hyvin laajasti käytössä oleva, lähes de facto standardi?

Laakerit ovat yksi yleisimmin koneissa käytettävä komponentti. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio  – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja joustavaa ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.