Digitalisaatio ja automaation lisääntyminen ovat Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kulmakiviä. Uusia teknisiä ratkaisuja tuodaan kiihtyvällä tahdilla myös muun muassa päivittäistavarakauppaa tehostamaan. 

Huono laatu aiheuttaa 10–15 prosenttia ylimääräisiä kuluja rakennusyrityksille, paljastaa tuore asumisen tulevaisuutta käsittelevä hanke. Kaikenkokoiset rakennusalan organisaatiot voisivat säästää merkittäviä summia, jos rakentamisen vaiheet dokumentoitaisiin läpinäkyvästi ja prosessit toteutettaisiin mahdollisimman tehokkaasti. 

Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä, ilmenee Etla Muistiosta. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uuden oppaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista. Oppaassa on ohjeita kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen sijoittamisesta laitoksessa, laitteiden ja säiliöiden rakenteesta, kunnossapidosta sekä turvallisuusjärjestelyistä.

Vähentynyt lämpöenergiantarve on ajanut lämpövoimaloita alentamaan laitostensa minimitehoja. Muutostöihin on kannustanut mahdollisuus vähentää polttoaineiden kulutusta. Samalla tuotantoon on saatu joustavuutta, energiatehokkuus on parantunut ja päästöt ovat vähentyneet.

Tehdaspalveluyhdistyksen perustava kokous pidettiin 28.1.1972. Sitä seuranneen 50 vuoden aikana yhdistyksen nimeä on päivitetty pari kertaa – aluksi Kunnossapitoyhdistykseksi ja sitten nykyiseen nimeen. Nimenmuutokset ovat kummallakin kerralla liittyneet alan muutokseen.

Digitalisaatio ja automaation lisääntyminen ovat Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta oleellisia. Teknologiaa, toimintamalleja ja henkilöstöä on kuitenkin kehitettävä tasapainoisesti, jotta digitalisaation mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä.

Sähköistyminen ja autonomisuus näkyvät työkoneissa jatkossa enenevissä määrin. Juuri nyt sähköistyminen on vahva trendi, eli se näkyy kunnossapidonkin apuna toimivissa työkoneissa ensin, mutta myös autonomisuus lisääntyy pikkuhiljaa automaation kyvykkyyden paranemisen myötä, arvioivat alan asiantuntijat. 

Digitalisaatio muuttaa teollisuutta, ja kehitysvauhti on nopea. Jatkuvasti halpeneva laskentateho, tiedon tallentaminen sekä tiedon kerääminen mahdollistavat kustannustehokkuusparannuksen, joka 13-kertaistuu viiden vuoden välein. 

Niin pienet kuin suuretkin päätökset kunnossapidossa ja tuotanto-omaisuuden hallinnassa voivat usein perustua yksittäiseen tunnuslukuun tai mielipiteeseen. Evidenssiin perustuva omaisuudenhallinta rohkaisee ottamaan päätöksissä huomioon laajasti eri tietolähteitä ja tietämystä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Vaihtelevat työt muodostavat haasteen resursoinnille. Ennakkoon sovitut keikat on helppo organisoida, mutta myös hälykeikkoja varten täytyy olla resursseja. Tänä päivänä yritysten apuna ovat toiminnanohjausjärjestelmät, joilla työntekijät pystytään ohjaamaan ilman viiveitä juuri niille keikoille, jotka sillä hetkellä vaativat huomiota.

Laajoilla ja rikkailla sisällöillä tapahtuva tiedon kerääminen ja kerättyä tietoa analyyttisemmin hyödyntävä uusi sukupolvi on syytä ottaa huomioon tuotanto-omaisuuden hallintajärjestelmien valinnassa sekä niiden käytössä ja kehityksessä. Uusin teknologia tulee mahdollistamaan tehokkaan tiedon keräämisen ja hyödyntämisen – jos vain tarjoamme siihen mahdollisuuden.

Data on johtoauton käytössä jo matkalla palopaikalle. Se voi johtaa operaatioita jo lennosta. Palokohteen sensoridataan perustuvien komentojen ja hyökkäyssuunnitelman lähettäminen etänä älykypärään ensivaiheen sammutushenkilöstölle kuulostaa kullanarvoiselta keksinnöltä. Virtuaalitodellisuutta ajetaan Faster-projektin testiympäristöissä: palon kohde visualisoituu datasta kilometrien päässä lieskoista.

Polymeeri-keraamikomposiitti on materiaali, jossa matriisina toimii polymeeri, tavallisimmin epoksi, ja lujitteena on kovia keraamipartikkeleja. Polymeeri-keraamikomposiittipinnoitteet tarjoavat vaihtoehdon kuluneiden pintojen korjaamiseen tai uusien komponenttien pintojen suojaamiseen kulumiselta ja korroosiolta.

Työtä ei saada aina riittävän turvalliseksi ympäristöön tai tekniikkaan liittyvillä toimilla. Siksi turvallisuuden varmistus on toteutettava henkilönsuojaimilla. 

Turvallisuusauditointi on parhaimmillaan täysin puolueetonta tarkastustyötä, jonka avulla tutkitaan, täyttääkö erityistä turvatasoa yhteiskunnassa vaativa organisaatio sille asetetut turvakriteeristöt sekä erilaiset riskienhallinta ja -tunnistusvaatimukset. Tässä auttaa suomalainen turva-auditoinnin työkalu Katakri.

Työturvallisuuskulttuuri ja sen näkyvät ilmentymät sekä turvallisuuden johtaminen että ihmisten turvallisuusajattelu ja käytännön toiminta ovat suomalaisessa teollisuudessa kehittyneet isoin askelin 2000-luvun alusta lähtien. Työympäristön parantuminen, koneiden ja laitteiden kehittyminen sekä automaation lisääntyminen ovat merkittävästi poistaneet työntekemisen vaaroja ja riskejä. 

Kuparituotteita sähkö-, auto- ja lääketeollisuuteen valmistavassa Luvata Porissa työturvallisuuden kehitys oli pysähtynyt, ja tapaturmien määrä lähtenyt kasvuun erilaisista toimenpiteistä huolimatta. Yrityksessä kaivattiin suurta asenne- ja kulttuurimuutosta, joka tukisi työturvallisuuden kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. 

Teollisilla yrityksillä on nykyään suuret aika- ja kustannuspaineet. Prosessit täytyy suunnitella tehokkaiksi ja koneiden tuotantokapasiteetti maksimoitua. Ilman automaatiota tämä ei olisi mahdollista. Olipa kyse sitten kuljettimista tai älykkäistä roboteista, koneet alkavat olemaan itsenäisiä. Niiden prosesseja optimoidaan jatkuvasti sitomalla yksittäiset koneet Teollisuus 4.0:n avulla yhdeksi kokonaisuudeksi – ainakin teoriassa. 

Patentoitu kvartsivapaa masuunikuona eli Granuli otettiin käyttöön korvaavana tuotteena perinteiselle luonnohiekalle. Hyödyt ovat merkittävät ympäristölle ja ihmisten terveydelle. 

Prosessiturvallisuuteen panostaminen parantaa kokonaisuudessaan teollisen tuotannon prosessin hallintaa, jolloin esimerkiksi luotettavuus paranee ja prosessin synnyttämät päästöt ovat hallinnassa. Samalla se vaikuttaa
myös tuottavuuteen.

Suomessa käytetään vuosittain 2,5 miljardia euroa teollisuuden kunnossapitoon, joista merkittävä osa on korjaamiskuluja, joita korroosio aiheuttaa ruostumattomille laitteistoille. Korroosiolta voi suojautua ja sitä voidaan välttää, kunhan tietää mitä tekee.