Energia-ala on valtavassa murroksessa. Siirrymme ensin kivihiilettömään, sitten fossiilittomaan tuotantoon, ja todennäköisesti lähivuosikymmeninä loppuu myös polttoon perustuva energiantuotanto. Minkälainen on energiayhtiöiden ja voimaloiden kunnossapidon tulevaisuus?

Teollisuuteen ja liikenteeseen kohdistetuilla päästörajoituksilla pyritään rajoittamaan päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun, ihmisten terveyteen sekä ilmastonmuutokseen. Polttomoottorien pakokaasun hiukkaslukumäärä pienenee, kun uusia polttoaineita otetaan käyttöön ja moottoritekniikkaa kehitetään edelleen. Samalla tehokkaita hiukkassuodattimia voidaan pienentää niin, että ne vievät nykyistä vähemmän tilaa ja vaativat vain harvoin kunnossapitoa.

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n järjestämässä kilpailussa palkittiin paras kevään 2020 aikana toteutettu yrityksen ja opiskelijaryhmän pienimuotoinen kehitysprojekti. Aalto-yliopiston opiskelijat saivat niin ykköspalkinnon kuin jaetun toisen sijan. 

Erilaiset avohammaskäytöt – niin meesauuneissa, pulppereissa, kuula- ja tankomyllyissä kuin kiertouuneissa – altistuvat ankarille käyttöolosuhteille. Käyttölaitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on kuitenkin saavutettu huomattavia parannuksia viime vuosikymmenien aikana.

Monet yritykset ovat jo onnistuneesti kokeilleet varaosien valmistamista 3D-tulostamalla. Laajempi varaosien digitalisointi on vielä tulevaisuutta, mutta ei kovin kauan, sillä ympäri maailman on kehitteillä työkaluja ja palveluita yritysten käyttöön. Varaosien digitalisointi on askel kohti kestävämpää liiketoimintaa ja pienempää hiilijalanjälkeä. Samalla syntyy kustannussäästöjä ja varaosien saatavuus paranee ja nopeutuu.

Teollisen internetin teknologiat ja data-analytiikka luovat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia laitekantadatan käytölle omaisuuden hallinnassa ja kunnossapidossa yritystasolla, mutta myös yli yritysten rajojen verkostoissa ja ekosysteemeissä. Mutta mikä hyöty kerätystä datasta on, jos sitä ei jalosteta ja käytetä tukena päätöksenteossa? Vasta datan hyödyntämisellä päätöksenteossa voidaan datasta luoda arvoa.  

Edellistä valtioneuvostoa leikkauksista kritisoineet ylittivät joitakin vuosia sitten iltapäivälehtien uutiskynnyksen kirjoittamalla lakanaansa: ”Tunkekaa innovaatiot p**seeseenne.” Plakaatin sanoma oli vahva, mutta varsin hämmentävä ainakin hyvinvointivaltion rahoittamisen näkökulmasta, koska innovaatiot mahdollistavat suuremman arvonlisän yrityksille ja sitä kautta tuottavuuden kasvun yhteiskunnalle. 

Koronaviruspandemia ei ole aiheuttanut välitöntä uhkaa sähkön toimitusvarmuudelle Suomessa. Poikkeustilanteen aiheuttamat riskit ovat kuitenkin korostaneet varautumisen tärkeyttä kriittisten toimijoiden keskuudessa.

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus REDUn yhdessä toteuttamalla ja Lapin liiton rahoittamalla Digitaalisilla kaksosilla vipuvoimaa uusiutuvalle energialle (DUKE) -hankkeella tuotetaan ensimmäisenä pilottikohteena digitaalinen kaksonen bioenergiaa hyödyntävästä opetuslämpölaitoksesta. Digitaalisen kaksosen fyysinen vastine sijaitsee REDUn tiloissa Jänkätiellä Rovaniemellä.  

Sähköverkkojen jättiläinen katselee liikenteeseen, tulevaisuuden sähköistyvään teollisuuteen

Yleensä materiaalitekniikan rooli korostuu vasta siinä vaiheessa, jos jotain menee pieleen; komponentti vikaantuu tuotantoprosessin aikana tai menee rikki käytössä. Vaurioselvityksien ja reklamaatioiden tärkein kysymys on tyypillisesti, kuka vastaa kustannuksista – eikä miten me vältämme tämän tulevaisuudessa. 

Valmistavassa teollisuudessa kunnossapitotoimien järjestämisen tapa on yksi tärkeimmistä organisaatioita koskevista strategisista päätöksistä. Joissakin tapauksissa kokonaisulkoistus on paras ratkaisu yritykselle, muttei kuitenkaan aina. Tällä hetkellä trendinä on toimintamalli, jossa osa kunnossapidosta tehdään oman henkilöstön toimesta ja jotkin osakokonaisuudet hankitaan kumppanilta